Jo­kai­nen mi­nuut­ti liik­kees­sä hyö­dyt­tää – Miten sinä liikut? Vastaa ky­se­lyym­me

Päivitetty aikuisten liikuntasuositus korostaa kaiken liikkumisen merkitystä. Myös riittävä unen merkitys huomioidaan entistä paremmin.

Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka on muuttunut liikkumisen suositukseksi. Uudistunut suositus huomioi entistä paremmin kevyen liikuskelun, paikallaanolon tauottamisen ja riittävän unen merkityksen.

– Tutkimusnäyttö on osoittanut, että myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville, taustoittaa UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Kevytkin liikuskelu voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi se vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä.

– Liikuskelua ja paikallaanolon tauottamista tulee tehdä joka päivä – mitä useammin, sen parempi, Vasankari korostaa.

Liikkumisen suosituksessa sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi yhä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa myös lisäämällä liikkumisen tehoa rasittavaksi. Tällöin liikkumisen määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa.

– Uudistetusta liikkumisen suosituksesta on poistettu vaade vähintään 10 minuutin kestoisista liikkumishetkistä. Nyt riittävät jo muutaman minuutin pätkät kerrallaan, Vasankari mainitsee.

– Tämä on hyvä uutinen meille liikkujille, mutta haaste tutkijoille. Kyselytutkimuksilla ei enää päästä luotettavan tiedon äärelle vaan liikemittarit antavat tarkempaa dataa liikkumisen määristä, Vasankari jatkaa.

Lisäksi suosituksessa nostetaan esille lihaskunto, joka jää usein suomalaisilla vähälle huomiolle. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi suosituksen mukaan harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Uutta liikkumisen suosituksessa on myös unen mukaan ottaminen liikkumisen rinnalle.

– Riittävällä unella ja liikkumisella on yhdessä merkittäviä terveysvaikutuksia, ja unen vaikutus palautumisessa on suuri. Päivitetyssä liikkumisen suosituksessa halutaan huomioida entistä vahvemmin hyvinvoinnin kokonaisuus, Vasankari päättää.