10. joulukuuta
Rantakatu 40:n talon on rakennuttanut kauppias ja valtiopäivämies Henrik Sovelius (1772–1817) vuonna 1807. Talon omisti vuodesta 1838 kapteeni Henrik Wichman, vuodesta 1849 maanmittari C.G.Lundqvist, vuodesta 1863 kauppalaivuri Johan Erik Löfberg, vuodesta 1910 Raahen seurakunta, sitten seminaarinjohtaja Väinö Helle ja vuodesta 1927 rehtori Eino Heinämaa.
Oppikoulun rehtori vaikeina aikoina
Eino Heinämaa (vuoteen 1934 asti Heinemann) oli syntynyt Kuhmoniemessä 17.12.1884. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1911. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki opettajana.
Raahen keskikoulun uskonnon, historian ja suomen nuorempi lehtori hän oli vuosina 1916–1952. Hän työskenteli Raahen keskikoulun rehtorina vuodet 1923–1952 ja sen jälkeen Raahen yhteislyseon historian vanhempana lehtorina ja rehtorina vuodet 1952–1954. Hän siirtyi eläkkeelle 1. syyskuuta 1954 lukien. Hän toimi tuntiopettajana tämän jälkeen kevääseen 1957 saakka.
Heinämaan virkakaudelle sattuivat sota- ja pulavuodet. Vaikeassa tilanteessa oli sovitettava oppiennätykset, lukusuunnitelmat, lukujärjestykset ja opettajien tuntijaot poikkeusajan vaatimuksiin. Rehtorilla ei ollut apunaan kansliahenkilökuntaa, vaan hänen oli itse laadittava lukujärjestykset, maksettava opettajien ja henkilökunnan palkat sekä kannettava lukukausimaksut.
Lukuvuosi 1939–1940 keskeytyi 30.11.1939 sotatoimien alettua. Kevättalvella koulu ei toiminut lainkaan. Lukuvuotta jatkettiin elokuun alusta syyskuun 21. päivään.
Rehtorin oli löydettävä korvaavia opetustiloja eri puolilta kaupunkia, sillä Keskuskoulu oli vuodesta 1939 alkaen puolustuslaitoksen käytössä sotasairaalana ja alokkaiden koulutuskeskuksena.
Sotasairaala nro 14 määrättiin lopetettavaksi 12.5.1940. Syksystä 1942 lähtien Keskuskoulussa oli sotilasmajoitusta, -koulutusta ja jatkosodan lopulla 1944 vielä uudestaan sotasairaala.
Erityisjärjestelyin koulua käytiin sotavuosina työväentalo Rientolassa ja Pelastusarmeijan tiloissa. Joku opettaja piti tuntinsa kotisalissaan.
Heinämaa opetti keskikoulussa historiaa, jonkin verran uskontoa ja lukiossa filosofiaa. Jaakko Orkamaa muistelee, että Heinämaan bravuurinumero oli antiikin Kreikan mytologia. Lähes kaikista historian henkilöistä ja tapahtumista hänellä oli jokin erikoispiirre tai hauska anekdootti varastossaan. Jutuillaan hän elävöitti tunnin aihetta ja sytytti kiinnostuksen ihmiskunnan menneisyyteen ja kehitykseen.
Heinämaa kuoli 6.10.1958 vaikean sairauden murtamana.
Talo Heinämaalta Reinilälle
Raahelaiset muistavat hyvin Rantakatu 40:n omistajista edesmenneen kaupunginjohtaja Yrjö Reinilän. Elettiin vuotta 1962, kun Reinilä meni Aino Heinämaan juttusille ja talokaupat syntyivät. Perinpohjaisen remontin jälkeen talosta tuli Reinilän koti, jossa hän asui elämänsä loppuun asti. Hän siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 2010.
Keväällä 2011 talo vaihtoi jälleen omistajaa.