11. joulukuuta
Korhosen Kukkatalo on toiminut Raahessa vuodesta 1972. Sen näyteikkunassa avautuva joulukalenterin luukku esittelee jouluista kukkaloistoa.
Joulukukilla on maassamme pitkät perinteet. Suomalaisista, omista joulukukista vanhimpia ovat kuusen havu, kanerva ja puolukanvarpu. Eiväthän ne kukkia ole, mutta edustavat jouluista, koristeellista vehreyttä aikana, jolloin kukkia ei ollut saatavilla kaupoissa.
Ruukussa kukkiva joulukaktus
Aikoinaan kukkivien kukkien saaminen keskellä pimeintä talvea oli vaikeaa. Varakkaimmissa taloissa viileiden salien seinustoilla joulukaktukset ennättivät kukkaan jouluksi, kun huonekasvit alkoivat yleistyä 1800-luvulla.
Joulukaktukset on tuotu Eurooppaan Brasiliasta ja ne yleistyivät Saksassa ja Isossa-Britanniassa 1800-luvun alkupuolella.
Perinteinen hyasintti
Vanhimpana suomalaisena joulukukkana pidetään hyasinttia, joka kukki helsinkiläisten ihmetykseksi kukkakaupan ikkunassa vuonna 1879. Raahelainen Ina Montin rakasti kukkia. Hän kasvatti hyasintteja ainakin vuosina 1870-1872.
Erityisen ihmeellisenä pidettiin alkuaikoina hyasintin suloista tuoksua. Näin myös raahelaisissa porvariskodeissa pianon päällä kukkiva hyasintti loi joulutunnelmaa.
Hyasintin ohella tulppaani on yksi vanhimpia ja suosituimpia joulukukkia. Sitä käytetään paljon erilaisissa koristeistutuksissa sekä leikkokimppuina.
Legendaarinen jouluruusu
Keskiaikaisissa legendoissa puhuttiin jouluyönä kukkimaan puhjenneista ruusuista ja hedelmäpuista. Ikivanha jouluvirsi 23 ”On ruusu Iisain vuoren” kertoo ihmeellisestä, talvella kukkaan puhkeavasta ruususta, joka symboloi Jeesus-lasta.
Legendan mukaan paimentyttö puhkesi Jeesus-lapsen seimen äärellä itkuun, kun hänellä ei ollut lahjaa seimessä makaavalle lapselle. Kyyneleet tippuivat maahan. Kun tyttö oli rauhoittunut, enkeli näytti hänelle, että maassa kyynelten kohdalla kasvoi pieniä valkoisia ruusuja, jouluruusuja. Tyttö poimi kukat ja lahjoitti ne pienelle Jeesukselle.
Unohdettu kielo
Kansalliskukkamme kielo oli varsin suosittu joulukukka 1800-luvun loppupuolella. Kielon saattoi hankkia kukkakaupoista tai kukittaa itse. Kielon juurakkoja nostetaan maasta talteen, pidetään viileässä ja nostetaan kasvamaan lämpimämpään sopivasti ennen joulua. Näin niistä puhkeaa jouluksi kauniin valkoisia tuoksuvia kukkia. Juurakot voi keväällä istuttaa takaisin maahan.
Kukan varret voi myös leikata maljakkoon leikkokukiksi. Kielo on syytä pitää poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta, sillä se on myrkyllinen.
Suomen kansalliskukista tehty kielokimppu koristaa presidentin uudenvuoden puheen televisiolähetystä.
Suosittu joulutähti
Meksikon atsteekit viljelivät joulutähteä lääkkeeksi, koska sen maitiaisnesteen uskottiin alentavan kuumetta. Köyhä meksikolaistyttö Pepita halusi antaa Jeesus-lapselle lahjan, vaatimattoman kimpun keräämiään villejä kukkia. Pepita arveli Jeesuksen ilahtuvan yksinkertaisestakin lahjasta, koska se oli annettu hyvästä sydämestä. Asettaessaan kimppunsa Vapahtajan kuvan eteen versoi siitä loistavia tähdenmuotoisia kukkia – siksi joulutähteä kutsutaan myös Pyhän yön kukaksi.
Joulutähti kukki ensimmäistä kertaa Euroopassa vuonna 1886, jolloin se herätti suurta huomiota. Ruotsissa sitä alettiin kasvattaa 1890-luvulla. Suomalaiset tutustuivat siihen vasta 1930-luvulla. Aluksi se ei kovin suurta suosiota saavuttanut, koska kylmänarkana kasvina se paleltui herkästi. Sen uusi tuleminen koitti 1960-luvulla.
Kukat ovat lupaus talven voittamisesta, sopiva tervehdys ystäville ja liiketuttaville.
