Jou­lu­ik­ku­na 14: Lä­hi­kirp­pis on Raahen vanhin kirp­pu­to­ri

Maanantain jouluikkuna löytyy Helluntaiseurakunnan kirppikseltä Reiponkadulta.
Maanantain jouluikkuna löytyy Helluntaiseurakunnan kirppikseltä Reiponkadulta.
Kuva: Vesa Joensuu

14. joulukuuta

Samuli Paulaharjun mukaan Raahessa toimi sellaisia mestareita kuin kopparslaakari, hattumaakari, pläkslaakari, karvari, kraatari, reipslaakari ynnä monia muitakin yhtä hyviä taitomiehiä.

Reiponkatu oli 1800-luvulla käsityöläisten katu. Reippo eli reipslaakari tarkoittaa köydenpunojaa. Sadoin sylin köysimestari kehräsi säiettänsä, ja kadulla oli aina vähän matkan päässä krenkkuja, joiden varassa punontainen kieri. Poikavarsat olivat usein koko joukolla seuraamassa kehräämistä, ja äijää härnätäkseen he juoksentelivat edestakaisin nuoran alitse.

Muuan vanha maalari, Långmanin Heikki, entinen merimies, asui Reiponkadun loppupäässä. Heikki oli vaatimaton vesimaalari, joka siveli kaupungin aitoja sekä seiniä punamaalilla tahi keltaisella. Ukko sai kerran ylhäisenkin maalaustyön. Rakennettiin renkkuhäkkyrä, ja taljoilla hiissattiin Heikki maalitörppöineen siinä ylös kirkontorniin. Siellä taivaan ja maan välillä vanha merimies veteli vanhan kirkontornin keltaiseksi, heiluen häkkyröineen, niin että maan päällisiä vaeltajia oikein hirvitti.

Raahe tarvitsi myös kirjansitojan, joka piti huolta, että kaupunkilaisten kirjat pysyivät kansissa. Reiponkadulla Pohjantullin puolessa asui Jakob Sundström, joka samalla myyskenteli hengellistä kirjallisuutta, ja saman kadun varrella entisaikaan eli toinenkin kirjansitoja, Jonas Vesterlund, jonka leski sitten rupesi vehnäleipuriksi.

Kirjansitoja Jonas Vesterlund (1802-1850) omisti Reiponkadulla tontin numero 83 (nykyinen Reiponkatu 40). Seuraava virallinen merkintä kertoo, että kiinteistön omisti Bokbindareenkan Sofia Westerlunds arfvingar (kirjansitojan leski Sofian perikunta).

Reiponkatu 40:n kiinteistön omisti 1900-luvun alussa Lydia Vide, jolta sen osti vuonna 1909 kansakoulunopettaja Väinö Hyvärinen.

Raahen helluntaiseurakunnan Lähikirppis

Raahen Helluntailähetys ry osti talon 19.4.1967 Väinö Hyvärisen perikunnalta. Sen jälkeen osa talosta oli seurakunnan käytössä ja osa vuokralla. Vuonna 1983 talo muutettiin lähetystoriksi.

Lähikirppis on Raahen vanhin kirpputori. Se on toiminut yli 35 vuotta. Lähikirppiksellä myydään lahjoitettuja vaatteita ja tavaroita. Kirppis myös lahjoittaa vaatteita ja tavaraa paikallisille ihmisille ja maan rajojen ulkopuolelle. Tuotto käytetään Raahen helluntaiseurakunnan oman lähetin työn tukemiseen Ecuadorissa sekä eri lähetysjärjestöjen työn tukemiseen ympäri maailmaa.

Ilmoita asiavirheestä