Jou­luik­ku­na 17: Tors­tain jou­luik­ku­na löytyy van­has­ta tu­pak­ka­teh­taas­ta

Entinen tupakkatehdas toimi pienessä keltaisessa talossa Cortenkadulla.
Entinen tupakkatehdas toimi pienessä keltaisessa talossa Cortenkadulla.
Kuva: Vesa Joensuu

17. joulukuuta

Raahe johti Suomen merenkulun tilastoja 1800-luvulla. Eipä siis ihme, että tarjolla olevat työpaikat houkuttelivat tänne merenkulun alalle koulutettua väkeä Ruotsista. Yksi tulijoista oli merikapteeni Johan Leufstadius (1795-1867). Hän purjehti raahelaisten alusten päällikkönä miltei koko 24 vuotta kestäneen meriuransa ajan.

Neptunuksen pestin päätyttyä vuonna 1822 Leufstadius jäi maihin kahdeksi vuodeksi. Välivuosien aikana hän perusti kotinsa Raaheen ja avioitui kauppias Hallbergin tyttären, Kristiina Katariinan, kanssa.

Leufstadius jäi lopullisesti maihin vuonna 1848. Samana vuonna hän sai oikeuden perustaa tupakkatehtaan omistamaansa Rantakadun taloon, Cortenkadun suuntaiseen leivintuparakennukseen. Tupakkaa valmistettiin tuvassa ja pienempää huonetta käytettiin varastona. Tupakkatehtaan toiminta loppui vuonna 1867.

Leufstadiuksen perhe

Perheeseen syntyi viisi lasta: Maria Sofia (1824-1890), Hans Johan (1829-1906), Lars Fredrik (1835-1889), Emeli Katarina (1837-1846) ja Anna Helena (1840-1901).

Maria Sofia solmi avioliiton runoilevan merikapteeni Anders Lindmanin kanssa. Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjan mukaan Mentzerinkadun (nykyinen Koulukatu) ja Brahenkadun (nykyinen Kauppakatu) kulmassa sijainneen tontin numero 11 omisti 1850-1860 -luvuilla  kapteeni Anders Lindman. Rakennuksessa toimi höökarin puoji (ruokakauppa).

Hans Johan suoritti perämies- ja kauppalaivuritutkinnon vuonna 1849 ja kapteenintutkinnon vuonna 1851. Hän jättäytyi maihin 43-vuotiaana. Vuonna 1885 hän sai Raahen satamamestarin viran. Hän eli poikamiehenä osallistuen sekä liike- että kunnalliseen elämään ja harjoittaen hyväntekeväisyyttä.

Lars Fredrikiä merielämä ei miellyttänyt. Sen sijaan kauppiaan ammatti kiinnosti. Hänestä tuli kauppa-apulainen Fellmanin veljesten liikkeeseen. Hän eleli poikamiehenä. ”Kuka sitä nyt vierasta naista ottaa elätettäväkseen.”

Raahen vanhainkoti

Sisarukset Anna ja Hans Johan olivat havainneet, että monien ikääntyneiden säätyläisnaisten vanhuus oli turvaton. Niinpä he perustivat lapsuudenkotiinsa testamenttimääräyksellä kodin säätyläisnaisia varten nimellä ”Raahen vanhainkoti” tai ”De Gamlas hem”.

Vanhainkoti aloitti toimintansa vuonna 1909. Koti toimi seurakunnan ohjauksessa vuoteen 1946.

Ilmoita asiavirheestä