Jou­lu­ik­ku­na 18: Se­mi­naa­rin rehtori Arvo Lai­ti­nen toimi ah­ke­ras­ti Raahen ja isän­maan hyväksi

Nykyisin kampusalueella toimii muun muassa Raahen kaupunkikehittäminen ja näkyvyys. Ikkunan koristelusta vastaa Paula Virtasen johtama Käsityöpaja.
Nykyisin kampusalueella toimii muun muassa Raahen kaupunkikehittäminen ja näkyvyys. Ikkunan koristelusta vastaa Paula Virtasen johtama Käsityöpaja.
Kuva: Vesa Joensuu

18. joulukuuta

Raahen seminaari aloitti työskentelynsä vuonna 1896. Seminaarin johtajaksi oli valittu lehtori Kosti Raitio Jyväskylän seminaarista. Hänen tehtävänään oli saada toiminta käynnistymään.

Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina. Vuonna 1916 siirryttiin viisiluokkaiseksi ja tätä kesti vuoteen 1962 saakka. Vuonna 1951 aloitti kaksi miesluokkaa, joiden oppilaista suuri osa oli perheellisiä sodan kokeneita miehiä. Opettajakunnalla olikin alkuaikoina huoli, miten kokeneita miehiä onnistutaan kasvattamaan perinteisen naisseminaarin hengessä.

Seminaarin viimeinen rehtori

Vuonna 1952 valittiin seminaarin rehtoriksi Kurikassa 13.9.1904 syntynyt Arvo Laitinen. Hän toimi rehtorin virassa seminaarin lopettamiseen vuoteen 1971 saakka. Hän oli tullut seminaariin opettajaksi vuonna 1949.

Seminaarityössä Laitinen sai mahdollisuuden kokeilla ja kehittää uusia opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä. Myös useita uudisrakennuksia saatiin tuohon aikaan rakennettua. Seminaarin rehtorin viran ohella hän toimi myös Raahen työväenopiston sivutoimisena johtajana vuosina 1949-1956.

Vuonna 1970 Arvo Laitinen sai kouluneuvoksen arvon. Sitä ehdottivat Raahen seminaarin opettajat ja henkilökunta, Raahen seminaarin oppilaskunta, Raahen työväenopisto ja Raahen ammattikoulun kuntainliitto.

Laitinen toimi isänmaan hyväksi

Laitinen tunnettiin isänmaallisena ihmisenä, jolle maanpuolustustyö oli tuttua. Hän oli aktiivinen suojeluskuntalainen ja toimi Raudaskylässä muun muassa suojeluskunnan kyläpäällikkönä.

Hän otti osaa talvisotaan patterinpäällikkönä ja jatkosotaan tykistöryhmän taktisena komentajana. Hän oli sotilasarvoltaan reservin kapteeni.

Sotainvalidien Veljesliiton Raahen osaston puheenjohtajana Laitinen toimi vuodesta 1974. Hän jätti puheenjohtajan pestin vasta 1990-luvun alkupuolella. Raahen osaston edustajana hän oli Pohjois-Pohjanmaan piirihallituksessa ja sen hengellisen työn toimikunnassa. Hänen ansiokseen voidaan lukea sotainvalidien palvelutalon rakentaminen Saaristokadulle vanhusten palvelutalo Hopeataurin kortteliin.

Laitinen oli perustamassa Raahen reserviupseerikerhoa. Sen kunniajäseneksi hänet nimitettiin vuonna 1974.

Luottamustoimia ja historiikkeja

Kouluneuvos Laitinen osallistui monin tavoin yhteiskunnan toimintaan. Hän toimi Raahen kaupunginvaltuustossa vuosina 1957-1968, kaupunginhallituksessa vuosina 1957-1960 ja 1965-1968 sekä ammattikoulun ja monissa muissa luottamustoimissa. Raahen kirkkovaltuustossa hän vaikutti vuosina 1954-1956 ja 1971-1978. Kirkkohallintokunnan puheenjohtajana hän toimi vuosina 1957-1962. Seurakunnan asioihin hän vaikutti myös kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston jäsenenä.

Laitisen aktiivisuudesta yhteiskunnalliseen toimintaan kertoo sekin, että hänellä riitti aikaa ja innostusta osallistua myös rotary-toimintaan. Raahen Rotaryklubiin hän kuului 1950-luvun alkupuolelta lähtien. Hän osallistui viikkokokouksiin aina vuoteen 1996 saakka. Hän oli kiinnostunut myös pankkisektorista kuuluen Raahen Säästöpankin isännistöön vuosina 1955-1964.

Eläkevuosinaan hän omistautui kirjallisille töille. Tuolloin syntyivät Raahen Rotaryklubin historiat: 30 vuotta vuonna 1978 ja 40 vuotta vuonna 1988. Mainittakoon vielä Sotainvalidien Raahen osasto ry:n 40- ja 50-vuotishistoriikit sekä historiikit: Raahen Reserviupseerikerho 50 vuotta ja Raahen ammattikoulu 25 vuotta. Tämän lisäksi hän kirjoitti ahkerasti lukuisiin sanoma- ja aikakauslehtiin.

Huumorintajuinen keskustelija

Ystäväpiirissä Laitinen tunnettiin laajatietoisena, hyvämuistisena ja huumorintajuisena keskustelijana. Seminaarista kansakoulunopettajaksi vuonna 1967 valmistunut Seppo Jussila muistelee, että seminaari oli sangen hierarkkinen oppilaitos. Rehtori Laitista kunnioitettiin – ja pelättiinkin. Hänen huumorinsa oli englantilaistyyppistä, kuivaa ja osuvaa.

Tupakointi miesopiskelijoiden parissa oli tuolloin yleistä. Tupakkahuoneeksi oli määrätty juhlasalirakennuksen miesten wc, jonka ilma olikin koulupäivinä sakeana savusta välituntien aikana.

Eräänä päivänä sisään astui yllättäen, kemiaa ja fysiikkaa opettava, rehtori Laitinen valkeassa työtakissaan ja kädessään titrauslaitteisto, jonka hän asetti ikkunalaudalle. Hämmästyneen hiljaisuuden vallitessa hän lausui: ”Herrat, paljonko luulette ilmassa olevan puhdasta happea?”

Jos jollakin sattui vielä siinä vaiheessa olemaan tupakka kädessään, lensi se oitis wc:n pönttöön.

Raahe-seura valitsi Laitisen Raahen Pekaksi kesällä 1997. Hän kuoli 1.8.1997.

Seminaarin tilalle tietoteku

Seminaarin toiminta loppui 29. toukokuuta 1971, mihin mennessä seminaarista oli valmistunut yhteensä 3177 kansakoulunopettajaa. Seminaarirakennuksiin sijoitettiin Raahen tietokonealan oppilaitos, joka aloitti toimintansa vuonna 1972. Oppilaitos säilyi itsenäisenä vuoteen 1997 saakka, jolloin siitä tuli Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan alan yksikkö. Myöhemmin ammattikorkeakoulu keskitti opetuksen kokonaan Ouluun ja sulki ovensa kampuksella.

Ilmoita asiavirheestä