19. joulukuuta
Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjan mukaan tontin numero 135 (nykyinen Rantakatu 24) omisti kapteeni Christian Swanljung (1794-1852). Christian oli syntynyt Pajalassa Ruotsissa. Hän tuli Raaheen Johan Soveliuksen priki Auroraan kapteeniksi.
Hän löysi vuokra-asunnon Rantakadulta leskirouva Granbergin talosta. Vuokrasuhde muuttui avioliitoksi vuonna 1836. Pariskunnalle syntyi Maria-tytär.
Raahe oli purjelaivakaudella tärkeä merenkulkukaupunki ja merenkulun ammattilaisten lisäksi täällä tarvittiin päteviä toimijoita myös hallinnon saralla. Raahessa oli avoinna kaupungin notaarin paikka ja Christian houkutteli virkaa hakemaan veljensä Carl Gustafin (1797-1855).
Christianin veli muutti Raaheen
Carl Gustaf Swanljung asettui asumaan Raaheen ja perusti perheen. Hän solmi avioliiton Katarina Serafia Friemanin (1804-1877) kanssa. Katarina oli varakkaan Johan Friemanin tytär. Friemanit asuivat Pekkatorilla.
Friemanit muistetaan siitä, että he saivat majoittaa Keisari Aleksanteri I:n, kun hän teki valtiovierailun Raaheen 2.9.1819. Kerrotaan, että keisari ihastui Katariina-tyttäreen. Lienee ihastus ollut molemminpuolista, sillä Katariina raapusti keisarin lahjoittamalla sormuksella kotinsa ikkunaan oman nimensä, keisarin monogrammin ja keisarin kuolinvuoden 1825.
Raatimies ja notaari Carl Gustaf Swanljung omisti kiinteistön nro 19 Kirkkokadulla (nyk. Kirkkokatu 23). Carl Gustaf ja Katariina saivat kaikkiaan seitsemän lasta. Näistä seitsemästä neljäs oli merikapteeni Carl August Swanljung, joka vaimonsa Maria Catharina Sofia Montinin kanssa sai yhdeksän poikaa. Tämän sukuhaaran Swanljungeja asuu edelleenkin Raahessa.
Toisen kerran leski
Christian Swanljung kuoli vuonna 1852 ja Maria jäi jälleen leskeksi. Hän asui Rantakadun-talossa vielä kolmekymmentä vuotta. Äiti ja tytär lienevät saaneet toimeentulonsa leivintuvasta ja leipomisesta. Kun tytär avioitui ja muutti pois Raahesta, Maria vuokrasi leivintuvan ja piti vuokralaisia.
Talo vaihtaa omistajaa
Vuonna 1882 leskirouva Swanljung myi talon kapteeni Karl Abraham Sabutskille ja muutti Haapavedelle.
Sabutski aloitti perämiehenä Langin parkki Vasamalla. Kapteenina hän teki useita Atlantin ylityksiä. Leskirouva Hanna Sabulski avioitui uudelleen merimies Matti Hourulan kanssa. Matti ja Hanna Hourula kuolivat vuonna 1922.
Hourulan perikunta myi talon tullivartija Kalle Antti Läksylle ja tämä edelleen leskirouva Sofia Jalakselle. Vuodesta 1941 talon omisti maanviljelijä Jaakko Taavittila ja piti siinä vuokralaisia.
Rautaruukille töihin tullut Kauko Määttä osti talon vuonna 1968. Seuraavat omistajat Juhani ja Ulla Aunola asuivat talossa perheineen kaksi vuosikymmentä.
Nykyiset omistajat ovat asuneet talossa vuodesta 2001.