20. joulukuuta
Olof Frieman (1691-1774) asettui asumaan Raaheen 1700-luvulla. Hän muutti pieneen rantakaupunkiin Turun puolesta. Hänen poikansa Johan (1728-1790) oli varakas kauppias sekä kaupungin raatimies ja postimestari. Eivät Johanin pojatkaan, Johan (1774-1845) ja Nils (1788-1833), mitään tyhjätaskuja olleet.
Talo Pekkatorin äärellä
Johan Frieman nuorempi oli kauppias ja raatimies. Hän toimi vuonna 1810 sattuneen kaupunkipalon jälkeen rakennusraatimiehenä ja palovahinkoja arvioivan komitean jäsenenä.
Frieman menetti miltei koko tonttinsa Pekkatorin vuoksi. Hänen uudesta tontistaan tuli kaupungin suurimpia. Hän pystytti ensin pienehkön talon Kirkkokadun varteen. Pekkatorin etelälaidalla sijaitseva päärakennus valmistui vuonna 1812.
Keisarin majoittaja
Friemanin arvovaltaa heijastaa sekin, että keisari Aleksanteri I majoitettiin hänen taloonsa 2.9.1819. Keisari vieraili Raahessa, kun hän teki pitkän maakuntamatkan Suomessa.
Rouva ja neljä tytärtä ottivat vieraan vastaan valkoisiin pukeutuneina. Keisari kätteli talon emäntää ja tyttäriä, kolmevuotiasta pikku Jannikaa hän suuteli otsalle. Otsakiehkura leikattiin talteen ja siitä punottiin koru, johon voi tutustua Raahen museossa.
Keittiössä mahtoi käydä melkoinen vilske, kun keisaria varten valmistettiin herkkuja. Friemanin talossa oli korkean vieraan kunniaksi järjestetty komeat päivälliset. Paikalla oli liuta kaupungin arvohenkilöitä. Tarina kertoo, että keisari tyytyi vain teekupposeen. Ehkä hän pelkäsi, että hänelle tarjoillaan myrkytettyä sapuskaa. Muulle seurueelle ruoka maistui sitäkin paremmin.
Catharinan raaputukset
Kun sanoma Aleksanteri I:n kuolemasta kiiri Raaheen, istahti Carin (Catharina) ikkunan ääreen muistelemaan komeaa vierasta. Mietteissään hän piirsi timanttisormuksella lasiin tekstin ”Carin Seraphin Frieman” sekä keisarin kuolinvuoden 1825. Lisäksi lasista löytyy A-kirjain.
Catharina (1804-1877) ei suinkaan jäänyt loppuiäkseen haikailemaan keisarin perään, vaan meni marraskuussa 1828 naimisiin Ala-Torniolta kaupungin notaariksi tulleen Carl Gustav Swanljungin (1797-1855) kanssa. Perhe asui Kirkkokadulla (nykyinen Kirkkokatu 23).
Monikäyttöinen talo
Raahelaislapset kävivät koulua tässä Pekkatorin talossa vuodesta 1874 vuoteen 1959. Kirjailija Maiju Lassila – Algot Untola toimi koulussa opettajana vuosina 1891-1892. Asiasta kertova muistolaatta kiinnitettiin talon seinään 10.9.2016.
Vuonna 1959 kirjasto otti talon haltuunsa. Kirjaston jälkeen talossa ovat työskennelleet ainakin kouluviraston ja työvoimahallinnon henkilöt. Nyt rakennus on Kirkkokadun päiväkodin käytössä.
Raahe-opiston kädentaito- ja -taidepajan oppilaat vastaavat ikkunan koristelusta.