24. joulukuuta
Raahen rautatien vihkiäiset olivat 5.12.1899. Yhtiön johto lähetti juhlajunan aamulla Lappiin ja sieltä takaisin koeajoa varten.
Raahen rautatieaseman päärakennus rakennettiin yksityisen sivuradan asemarakennukseksi vuosina 1899-1900. Rakennus edustaa monimuotoista, Suomen rautatieasemille ainutlaatuista jugendia ja kansallisromantiikkaa. Rakennus on ulkoasultaan säilynyt alkuperäisenä, sen sijan sisätiloissa on tehty muutoksia.
Entinen rautatieasema on mainio paikka tehdä jouluostoksia. Jos neulepuikot eivät pysy hyppysissä, ei hätää, sillä Kuutos-Ttiimin valikoimista löytyy taidokkaita tuotteita pukinkonttiin.
Vanhoina aikoina olivat mamsellit pitäneet keskenään joululahjavalvojaisia. Niissä oli askarreltu pieniä käsitöitä joululahjoiksi. Myös entisinä aikoina kauppiaat tiesivät, etteivät kaikki raahelaiset ole käsityöihmisiä, ja kauppojen lahjapöydät notkuivat pukinkonttiin sopivaa tavaraa.
Jouluvalmistelut tehty
”Jouluaattoaamuna aikusin oli Linholomiskaki noussu ylös, lämmittäny uunin ja leiponu joulunisuva. Siksi niin aikasi, ettei kulukijat näkisi ja hoilottaisi ympäri kaupunkija ja tulis vallanväin korviin. Oliki justiin nisuja panemassa uuniin, ku ovi aukes ja Lindkvistin mestari, joka oli köyhäin esimies, kurkisti sissään ja sannoi: ’Jahah’ ja toivotti hyvää jouluva, painaen oven kiinni ja jatkaen matkaansa. Sekö förtryytäs Linholomiskaa: ’Pahuusko tuonki tänne laitto justiin ku olin nisun paistosa’, moklatti muori. Mestari oli kans jouluaattona lähteny aikasin liikkeelle kattelemaan köyhäin jouluvaroja, että tietäs, mihin lähettäs jouluavustusta.” (Juho Jokela)
Jouluaattona lämmitettiin joulusauna. Raahessa omat saunat oli paloturvallisuussyistä kielletty, joten käytiin yleisissä saunoissa. Laivurinkadun varrella sijainneen Erikkilän saunan kiukaasta kihahtivat parhaat löylyt. Ainakin sitä oli lämmitetty tarpeeksi, sillä yksikin ukko meni nakkaamaan häkälöylyjä vanttuut kädessä.
Saunan jälkeen oli lupa odottaa joulupukin vierailua. Jouluaattoilta kului kuusen ympärillä. Lahjat viskattiin vanhaan tapaan eteisen ovesta sisään nimittäen kenelle mikin oli aiottu. Kun pukki alkoi käydä kotona, partiolaiset keksivät tarjota pukkipalveluita. He pukeutuivat nurin käännettyyn turkkiin ja karvalakkiin.
Kaupunki lyysasi jouluaamuna
Kaupunkilaiset sytyttivät kynttilöitä ja lyhtyjä jouluaamuna ikkunalaudoille ja pöydille. Pihat valaistiin soihduin ja lampuin. Tänä jouluna wanhassa kaupungissa on koristeltu ainakin 24 ikkunaa kaupunkilaisten iloksi.
Maaseudulta tultiin varta vasten ihailemaan kaupungin valoja jouluaamuna kello neljän, viiden kieppeillä ennen joulukirkkoa, silloin maaseudun asukkaat ajelivat hevosella kaupungilla.
Tapaninpäivä oli varsinainen kyläilypäivä, jolloin ihmiset kiertelivät sukulaisten luona. Tapaninajelu kuului asiaan. Pekkatorille tai Härkätorille kokoontui nuorisoa. Nuoret miehet hakivat neitosia rekiajelulle. Suurella joukolla nuoriso ajoi esimerkiksi Hiitolaan viettämään vapaapäivää.
Joulun aika päättyi Nuutinpäivänä. Siitä alkoi taas arkinen aherrus.