3. joulukuuta
Pekkatorin äärellä sijaitseva Montinin talo tunnetaan Raahessa hyvin myös Kiesvaaran talona.
Tauno (1896-1985) ja Anna Kiesvaara muuttivat Raaheen vuonna 1933. Aluksi he asuivat nykyisen apteekkimuseon talossa. Talvisodan jälkeen he ostivat Montinin talon Pekkatorin ääreltä.
Kankkusesta tuli Kiesvaara
Ennen Raaheen tuloaan Tauno Kiesvaara oli työskennellyt muun muassa Haapavedellä kunnanlääkärinä. Kun hänen entiset potilaansa tulivat Haapavedeltä vastaanotolle Raaheen, tämä ei ollut kaikille raahelaisille mieleen, joten he päättivät haksauttaa vieraspaikkakuntalaisia, jotka kyselivät lääkäri Kankkusen vastaanottoa. Kun ovessa luki Kiesvaara, kyselijöille kerrottiin, että Kankkunen on muuttanut pois Raahesta eikä uudesta osoitteesta tietenkään ollut tietoa. Tauno Kankkunen oli muuttanut nimensä Kiesvaaraksi.
Nimen muutoksesta on jäänyt raahelaisten muistiin monta hauskaa tarinaa. Kiesvaaralla oli metsäpalsta Vihannissa ja hän oli palaamassa sieltä polkupyörällä syysmarkkinoiden aikaan. Hän poikkesi matkalla erääseen taloon Kopsan kylällä, jossa isäntä kysyi vieraalta, että markkinoiltako sitä ollaan tulossa. – Sieltäpä sitä tullaan, vastasi Kiesvaara huomattuaan, ettei häntä tunnettu. – Totta sinä hait uuvelta lääkäriltä, tältä Kiesvaaralta, pirturesähtin. Se Kankkunen oli niin pihi, ettei juuri pirturesähtejä kirjoitellut.
Eläkkeellä ollessaan lehtori Ilmari Juva asui Raahessa. Kerran hän meni Kiesvaaran vastaanotolle. Reseptin saatuaan hän kysyi, että voisiko saada pirtureseptin? – Pirtu ei auta tähän vaivaan, vastasi Kiesvaara. – Kyllä minä sen tiedän mutta ajattelin, että olisi hauskempi sairastaa, Juva totesi. Pirturesepti jäi saamatta.
Sotilassairaala Keskikoululla
Lukuvuosi 1939-1940 keskeytyi 30.11.1939 sotatoimien alettua. Kevättalvella koulu ei toiminut lainkaan. Lukuvuotta jatkettiin elokuun alusta syyskuun 21. päivään, jolloin toimitettiin luokalta siirto.
Käydessään Raahessa antoivat lääkintäeverstit Suolahti ja Salminen 14.12.1939 suullisen määräyksen, että päällikkölääkäri Tauno Kankkusen tulee ryhtyä valmistamaan 200 sairassijaa käsittävää sotasairaalaa. Sairaalan huoneistoksi määrättiin Keskikoulu (nyk. Keskuskoulu).
Kotijoukkojen Esikunnan puhelinsanomalla 30.12.1939 määrättiin perustettavaksi 14. Sotasairaala, joka käsitti 300 sairassijaa. Paikkaluku nousi aina 650:een maaliskuuhun 1940 mennessä Päämajan määräyksestä. Tästä paikkamäärästä 315 oli Keskikoululla, lastenkodissa 25 paikkaa, Gellmanin kunnallissairaalassa 10 paikkaa ja Raahen seminaarilla 300 paikkaa. Ensimmäiset potilaat otettiin vastaan 30.12.1939.
Pitkä työura Raahessa
Tauno Kiesvaara oli Gelmannin kunnallissairaalan johtava lääkäri ja kaupunginlääkäri. Hän hoiti raahelaisia myös yksityisvastaanotollaan Pekkatorin talossaan. Raahelaiset luottivat tohtoriinsa niin, että halusivat päästä hänen vastaanotolleen vielä tämän jäätyä eläkkeelle. Hänet valittiin Raahen Pekaksi vuonna 1976.
Raahen kaupunki osti talon Kiesvaaroilta vuonna 1978, mutta Anna ja Tauno saivat pitää sitä hallussaan kuolemaansa saakka. Talo on nykyään asuintalona, jonka omistaa Kiinteistö Oy Kummatti.
