7. joulukuuta
Kansanparantajat, vanhat muorit ja vaarit, paransivat sairaita entisinä aikoina, jolloin apteekkeja ja apteekkareita ei vielä Raahessa ollut. Nämä tietäjät osasivat parantaa monenlaisia vaivoja verta seisauttamalla tai juoksuttamalla. Ikiaikaiseen perimätietoon luottaen he kokosivat rohdospussin muun muassa kynsilaukasta, lukinverkosta ja pirunpaskasta.
Parantajat taisivat hoitokeinot sekä ihmisten että eläinten vaivoihin eikä heitä kannattanut suututtaa. Vihapäissään oli Pattijoella asunut Tortena tunnettu Dorothea Taivalojakin laittanut lehmät lypsämään verta ja Saloisten Jaakkaran emäntä oli puolestaan pannut lehmät mehtänpeittoon.
Raahen ensimmäinen apteekki perustettiin vuonna 1793, jolloin Pietarsaaresta kotoisin oleva Jean Galenius sai oikeuden perustaa Raaheen kanta-apteekin.
Luonnonyrttejä ja lohikäärmeen verta
Entisajan apteekeissa valmistetuista lääkkeistä valtaosa oli peräisin kasvikunnasta. Suuri osa viljeltiin apteekin omassa ryytimaassa. Lisäksi apteekkarit ostivat lähialueen luonnonyrttejä suuret määrät. Sianpuolukan, katajanmarjojen, mustikan, voikukan ja virmajuuren keruu antoi monelle elintärkeän lisätulon. Kerääminen ja käsittely olivat tarkkaa puuhaa.
Lohikäärmeen verta eli traakin pihkaa hyödynnettiin erityisesti haavojen lääkinnässä, mutta sitä on käytetty myös väriaineena lakoissa, musteissa, hammastahnoissa ja tinktuuroissa. Sillä parannettiin kuppaa eli syfilistä. Nykyään sitä käytetään viulujen lakoissa.
Kieltolain aikana vuosina 1919–1932 apteekista haettiin tömäköitä roppeja. Lapamatoja ajettiin ulos suolistosta Kamalapulverilla ja tuhohyönteisiä torjuttiin Joukkomurhalla. Hoffmanin tipat olivat kieltolain aikana erityisen suosittuja. Juoma sisälsi yhden kolmasosan eetteriä ja kaksi kolmasosaa spriitä.
Myös Pärekorintippoja nautittiin juopumistarkoituksessa. Ne sisälsivät oopiumitinktuuraa, bentsoehappoa, kamferia, anisöljyä ja spriitä. Lääke oli tarkoitettu hillitsemään yskää. Sillä parannettiin ripulitautia ja särkyjä.
Apteekissa myytiin myös hygieniatuotteita, hajuvesiä, maustesekoituksia ja karamelleja. Ennen bensa-asemien perustamista kaupungin ensimmäisten autojen omistajat ostivat menopeliinsä polttoaineen apteekista.
Apteekkimuseo
Apteekkarit Väinö ja Paavo Mäkinen säilyttivät ja vaalivat apteekkinsa ainutlaatuista vanhaa esineistöä, ja keväällä 1999 Raahen kaupunki hankki kokoelman omistukseensa. Samalla kaupunki vuokrasi käyttöönsä apteekin tilat, jotta arvokas esineistö voitiin edelleen säilyttää ja tuoda esille aidossa ympäristössä.