8. joulukuuta
"Lokakuun 6 p:n vastaisena yönä 1810 tuli riehahti irti, niinkuin luullaan, Didrich Freitagin navetasta, torin vierestä Rantakadun varrelta, ja ottaen oman valtansa tuhosi ensin isäntänsä talon ja sitten melkein koko kaupungin.
Valtavana roihuna, ankaran merituulen yllyttämänä, se muutamassa tunnissa ryntäsi yli kaupungin puhaltautuen kuivasta tuohi- ja lautakatosta toiseen ja ahmien kuin susi kaikki, mitä eteen sattui, niin että kohta oli vanha meren kasvattama kaupunki pauhaavana tulimerenä.
Siinä meni ensi hetkessä taaskin raatihuone ruisku- ja vahtisuojineen ja vankiloineen, sitten parasta porvariston taloa kahta puolta kaupungin komeinta katua, Isoakatua, toinen toisensa jälkeen." (http://www.kirjastovirma.fi/raahe/wanharaahe/pienestasuureksi)
Pekkatorista uusi kauppatori
Tulipalon jälkeen ei auttanut muu kuin ruveta suunnittelemaan ja rakentamaan kaupunki uudestaan. Vuonna 1811 komissionimaanmittari Gustaf Odenwall sai urakakseen laatia asemakaava- ja tontitussuunnitelman.
Keskelle kaupunkia tuli näyttävä umpikulmainen tori, Isotori (nykyinen Pekkatori). Siitä piti tulla kaupan ja hallinnon keskus. Aukiota ympäröi seitsemän asuintonttia. Torin äärelle rakensivat talonsa monet Raahen valtasuvuista.
Kauppias Montin asui pääsiivessa
Montinin talon Pekkatorin itälaidalla rakennutti kauppias Michel Montin Abrahamsson. Montinien suku oli Raahen valtasukuja ja Michel Montin (1766–1843) toimi kaupungin raatimiehenä. Talo valmistui vuonna 1811.
Montinin talon huonejako noudatti karoliinista pohjakaavaa kuitenkin niin, että rakennuksen eteläpäädyssä oli lisäksi kaksi huonetta ja näistä molemmista ikkuna-aukot Brahenkadulle. Salissa ja kahdessa kamarissa oli paperitapetit, muissa huoneissa oli kangastapetit.
Talon ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluu myös Brahenkadun siipi. Se koostui alkuaan kahdesta erillisestä tuparakennuksesta, joista läntinen, keittiö valmistui vuonna 1813 ja itäinen, väentupa, vuonna 1811.
Montinit asuivat pääsiivessä Pekkatorin puolella. Palvelusväki sijoitettiin Brahenkadun varrelle. Kauppiaan ammatin vaatimat tilat oli sijoitettu päärakennukseen liittyvään erilliseen rakennukseen. (Henrik Lilius: Raahen Pekkatori)
Alko tuli Raaheen
Oy Alkoholiliike Ab on ollut toiminnassa vuodesta 1932 saakka eli siitä saakka, kun Suomen hallitus kumosi kieltolain.
Raahen Seutu uutisoi 8.3.1932, että paikallisjohtajaksi Raaheen on valittu prokuristi Paul Sovio. 17.3.1932 lehti kirjoitti, että Oy Alkoholiliike Ab on vuokrannut tullinhoitaja Gustaf Konstantin Swanljungilta (1873-1946) väkijuomien myyntiä varten myymälähuoneiston osoitteesta Brahenkatu 12. Rakennus sijaitsee Pekkatorin äärellä ja tunnetaan sekä Montinin että Kiesvaaran talona. Liike avattiin asiakkaille 5.4.1932.
Vuonna 1935 Alko vuokrasi liiketilan Otto Karjalaiselta ja muutti Langin Kauppahuoneen Alakartanon länsipäähän. Silloin länsipäähän tehtiin merkittäviä tilamuutoksia ja avattiin uusi katusisäänkäynti.
Montinin talo on nykyään asuintalona, jonka omistaa Kiinteistö Oy Kummatti.