9. joulukuuta
Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjan mukaan tätä paikkaa kutsuttiin nimellä ”Vanha Rein”. Yksi purjelaivakauden patruunoita oli Johan Gustaf Rein, joka oli alkuaan Vaasan lähtöä, syntynyt siellä vuonna 1821. Hän tuli Raaheen kirjanpitäjäksi kauppaneuvos Franzénille, mutta pian hän rupesi omaksi isännäkseen saaden porvarioikeudet vuonna 1847.
Reinin komppania, jossa oli osallisina useita Raahen porvareita, oli Reinin pääjohdossa. Yhtiö varusti toimiaikanaan kaikkiaan 20 erikokoista laivaa. Yhtiön ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Brahenkadun (nykyinen Kauppakatu) ja Pakkahuoneenkadun (nykyinen Brahenkatu) kulmassa matalassa puutalossa, ”Vanhassa Reinissä”, jossa kauppias Mikael Jurvelius oli ennen porvaroinut.
Rein avioitui vuonna 1851 Helene Charlotta Ahlqvistin (1829-1905) kanssa. Reinin appiukko Ahlqvistin patruuni Petter Ludvig eli huonoissa varoissa ja velkojain ahdistamana. Sen sijaan anoppi Anna Charlotta (1800-1890), joka oli lähtöisin vanhasta Jurveliusten kauppasuvusta, toimi kuin oikea kauppamuori, ja vanha kunnon raahelainen. Apulaisena Annalla oli poikansa Mikael Ludvig, jonka hoitoon hän jätti liikkeen vuonna 1870.
Tätä ”Vanhaa Reiniä” tutumpi meille kaikille on vuonna 1870 valmistunut ”Uusi Rein”, joka sijaitsee Pekkatorilla ja jossa nykyään koulutetaan nuoria partureiksi ja kampaajiksi.
Vuonna 1898 Rein myi ”Vanha Rein” -kiinteistön leipuri Juho Kajanderille. Talo vaihtoi omistajaa tiuhaan tahtiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, omistajina mainitaan muun muassa kauppiaat Wichman ja Söderberg.
Brahenkatu 6:n tontilla sijaitsi ennen nykyistä kerrostaloa puutalo, jonka kulmassa toimi pieni Raahen Osuuskaupan maitokauppa. Maitokaupan asiakkaat ostivat maitoa omiin pääläreihin. Maito mitattiin litran mitalla ja kerma desilitran mitalla. Puodissa myytiin myös Osuuskaupan leipomon tuotteet. Pitkässä kulmatalossa asui useita Osuuskaupan työntekijöitä.
Tällä paikalla sijaitsee nykyään As Oy Brahenkatu 6. Talo on valmistunut vuonna 1973.
Raahen Osuuskauppa
Raahen Osuuskaupan perustava kokous pidettiin 20.5.1907 Raahen Työväentalossa. Kauppa aloitti toimintansa A.H. Sainiolta vuokratussa tilassa. Raahen Työväen Osuuskauppa r.l. osti 1.12.1909 kauppias Aug. H. Soinilta kiinteistön, joka sijaitsee nykyisen Kauppakadun ja Brahenkadun kulmassa vastapäätä Brahenkatu 6 -kiinteistöä osoitteessa Brahenkatu 4/Kauppakatu 29.
Tässä rakennuksessa Raahen Osuuskauppa nro 1 toimi vuosikymmenien ajan. Päämyymälässä myytiin päivittäistavaroita. Kauppakadun puolella rakennuksen päässä oli lihakauppa. Pihapiirissä sijaitsi leipomo. Leipomon toiminta loppui vuonna 1981.
Annanpäivästä jouluun
Annanpäivä on kristillisen perinteen mukaan Pyhän Annan, neitsyt Marian äidin juhla. Annanpäivästä alkoi vanhan Raahen joulunodotus.
Kun ”Annanpäivä lankesi sisään”, raahelaiset vallan riehaantuivat. Annanpäivän aamun rumpaus kuului asiaan. Jo aamuyöstä lähti hullunkurisesti pukeutunut nuorisojoukko liikkeelle trumpaamaan kaupungin Annoja hereille. Mukana oli kaikenlaisia mahdollisia rämistimiä, esimerkiksi kattiloita ja padankansia, joista vain saatiin paha ääni lähtemään.
Mölinä aloitettiin vasta Annan ikkunan alla. Annat olivat huomiosta hyvillään, ja jos joku jäi huomioimatta, saattoi hän siitä kovasti ottaa nokkiinsa.
"Olipa kerran vuuessa se Annanpäivän aamu/ silloinpa ne russakatkin rommiryypyn saivat", ruukattiin Raahessa sanoa.