Kaamos on riski mie­lel­le – eri­tyi­ses­ti miehen mie­lel­le

Väitöstutkimuksen mukaan miesten mieli on herkempi auringonsäteilyn vaihtelulle kuin naisten.

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Reija Ruuhelan tuore väitöskirja osoittaa, että ilmastolla on suora vaikutus terveydentilaamme.

Toki me suomalaiset olemme tottuneet neljään vuodenaikaan ja niiden erityispiirteisiin, mutta ääriolot ovatkin toinen asia.

Kuumuus lisää riskiä kuolla enemmän kuin kylmyys. Auringonvalo ja ilmanpaine puolestaan vaikuttavat itsetuhoisuuteen, toteaa Ruuhela väitöstutkimuksessaan "Sään ja ilmaston vaikutukset kuolleisuuteen ja itsetuhoisuuteen Suomessa".

– Halusin väitöstyöhöni kaksi teemaa: suorat fyysiset lämpötilan vaikutukset kuolleisuuteen, mutta myös vaikutukset mielenterveyteen. Käsittelen sääherkkyyttä laajemminkin ja nostan esiin muun muassa kaamosoireita. Itsemurhat ovat vain jäävuoren huippu, Ruuhela toteaa.

Valolla on väliä. Ruuhela vertasi itsemurhien lukumääriä yli 30 vuoden aikajanalla säätekijöihin. Säätekijöistä auringonsäteily nousi selvimmäksi yksittäiseksi itsemurhien selittäjäksi.

– Merkittävintä on auringonsäteilyn puute talvikaudella. Se korreloi erityisesti miesten itsemurhien määrän kanssa. Vähäinen valon määrä talvella lisää alttiutta ja riskiä itsemurhalle, joka saattaa laueta keväällä, kun valo äkisti lisääntyy.

Terveydenhuollossa ei osata riittävästi varautua sään aiheuttamiin riskeihin.

Vuoden 2003 helleaallon jälkeen Euroopassa alettiin kehittää hellevaroitusjärjestelmiä, mutta Suomessa tullaan jälkijunassa.

Ilmatieteen laitos aloitti helteistä varoittamisen vuonna 2011. Ruuhela on ollut vaikuttamassa varoituskriteerien luomiseen.

– Kun me varoitamme, terveydenhuollolla olisi hyvä olla järjestelmä, jonka mukaan he voisivat nostaa valmiuksia. Sitä ei tällä hetkellä ole. Se, että Ilmatieteen laitos antaa julkisen varoituksen, ei riitä. Toki varoittamisessa on se hyöty, että ihmiset ottavat asian omassa toiminnassaan huomioon, mutta terveydenhuollossa pitäisi olla selvät toimenpideohjeet, mitä kaikkea pitää varmistaa esimerkiksi helleaallon alla.

Tulevaisuus ei näytä tuovan helpotusta. Ilmastonmuutoksen seurauksena talvista tulee Suomessa entistä synkempiä.

– Auringonvaloa saadaan entistä vähemmän, koska pilvisyys ja sateisuus lisääntyy ja lumipeite vähenee. Tätä pidän tällä hetkellä ongelmana, jota ei ole tunnistettu.

Kesäisin taas kuumuuteen liittyvät terveysriskit lisääntyvät, kun hellejaksot pidentyvät ja yleistyvät.

Varsinkin Etelä- ja Keski-Suomen talvista on tulossa synkkiä. Lapissa lunta riittää vielä hyvin, mutta se alkaa sielläkin huveta vuosisadan loppupuolella.

Ruuhelan väitöstutkimus on tehty nykyisestä ilmastosta, mutta alustavia johtopäätöksiä voi vetää siitä, miten ilmastonmuutos meihin vaikuttaa.

– Terveydenhuollossa pitäisi ottaa huomioon se, että meidän sääherkkyytemme on pienentynyt eli me olemme terveempiä. Kestämme paremmin lämpöstressiä. Riskiryhmiä ovat kroonisesti sairaat ja ikääntyneet. Kansanterveyden eteen tehtyä hyvää työtä pitäisi jatkaa.

Fakta

Väitöstyö

Reija Ruuhelan väitöstyö Sään ja ilmaston vaikutukset kuolleisuuteen ja itsetuhoisuuteen Suomessa tarkastetaan Helsingin yliopistossa keskiviikkona 21.11.2018.

Vastaväittäjänä toimii Dr. Marco Morabito (Institute of Biometeoroly, Italia), ja kustoksena toimii professori Heikki Järvinen Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.

Väitöstyön yhteenveto-osaa on rahoittanut Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän säätiö. Väitöstyön osajulkaisujen tutkimusta on tehty projekteissa, kuten Suomen Akatemian rahoittamassa PLUMES-hankkeessa.

Reija Ruuhela on syntynyt Alavudella vuonna 1961 ja valmistunut ylioppilaaksi Alavuden lukiosta vuonna 1980.

Väitöskirja on saatavilla verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/258658

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit

Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede