Varhaiskasvatuksella ei ole ollut valtakunnallisia ruokailusuosituksia. Puute korjattiin tällä viikolla, kun Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi varhaiskasvatuksen ruokailusuositusoppaan.
Ravintosuositukset noudattavat tuttuja linjoja. Yli 1-vuotiaiden ruokasuositukset eivät poikkea muun väestön suosituksista.
Lasten lautasilla pitäisi olla puolet kasviksia, neljäsosa perunaa tai täysjyvätuotteita ja neljäsosa kalaa, lihaa tai kasvisproteiinia.
Rasvaton maito säilyy lasten juomana.
–Rasvaton maito on ihan yhtä hyvää kuin muut maidot ravintoarvoiltaan. Siinä on proteiinia, jodia, kalsiumia, sinkkiä sekä B2-, B12- ja D-vitamiinia, mutta ei rasvaa, sanoi suositustyöryhmän puheenjohtaja, THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen.
Helsingin yliopiston dosentin Maijaliisa Erkkolan mukaan tutkimuksissa on havaittu monia hyviä puolia päiväkotiruokailussa.
–Päivähoito ei sokeroi lapsia Suomessa, mutta me rasvataan lapsia liikaa tyydyttyneillä rasvoilla, kiteytti Erkkola sanomansa.
Hän kehotti kansaa luottamaan asiantuntijuuteen.
–Rasvan laatu on sokerin määrää aiheellisempi huoli. Myös suolan saanti on liiallista, hän sanoi.
Erkkola pitää lasten maidosta saamia D-vitamiinitasoja osoituksena loistavasta Suomen ravitsemispolitiikasta.
Kokopäivähoidossa olevan lapsen pitäisi saada kaksi kolmasosaa päivän energiasta päivähoitoruuasta.
–Kotiruoka on energiatiheämpää ja ravintoaineköyhempää kuin päivähoitoruoka, kertoi Erkkola tutkimustuloksia.
Ruokasuosituksia laatimassa olleesta ruokapalvelujohtaja Elina Särmälästä mullistavaa on palkokasvien, pähkinöiden, manteleiden ja siemenien tuominen varhaiskasvatuksen ruokavalioon.
–Vähintään kerran viikossa on kasvisruokaa. Puuro on yksi kasvisruokavaihtoehto.
Lasten pitää saada myös tietää, mistä ruoka tulee. He voivat osallistua salaattien tekoon.
–Leipä ja maito kuuluvat samaan annokseen. Kaikki kuuluu syödä samalla kertaa, sanoi työryhmän jäsen lastentarhaopettaja Eija Kamppuri.
Haasteena on saada lapset syömään kasviksia. Siihen on kuitenkin niksinsä. Lapsille on tulossa makukouluja, joissa totutellaan uusiin kasviksiin, ja kasviksia voidaan käyttää leikeissä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on roolimalli. Ruokapuheet vaikuttavat lapsiin.
Raahen kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen päällikkö Riitta Pekkala myöntää, etteivät kasvisruokavaihtoehdot aina miellytä oppilaita eivätkä lapsia. Hänestä kasvikset pitää tarjota selkeinä raaka-aineina: porkkanat porkkanoina ja nauriit nauriina.
Pekkasta ruokasuositukset muuttavat Raahessa eniten ruokakasvatusta.
–Ne on laadittu paitsi lasten lihavuuden, myös terveyden vuoksi. Lisäksi kiinnitetään huomiota ruokailuun kokonaisvaltaisesti. Opitaan monia taitoja, kun syödään yhdessä.
Raahessa juodaan jo nyt rasvatonta maitoa tai ykkösmaitoa ja syödään vähärasvaisia juustoja.
–Me käytämme yhdistelmäuuneja ja hellävaraisia höyrykeittoja. Rasvan käyttö on todella vähäistä. Voita käytetään lähinnä puuron silmänä, Pekkala arvioi.
Yksi lasten lounasateria maksaa raaka-aineiltaan euron. Työn kustannukset nostavat hinnan 2,5–3,5 euroon.
–Lihan vähentäminen ei vähennä kuluja, kun kasvisten ja marjojen osuutta pitää lisätä.
Raahen päiväkotien ruoka tuodaan keskuskeittiöiltä. Pienissä päiväkodeissa on henkilöstöä, joka valmistelee ruokaa.
Lisää kasvisöljyjä, pähkinöitä, manteleita, siemeniä, linssejä, papuja
Lisää kalaa, siipikarjan lihaa ja kananmunia punaisen lihan asemesta
Vähemmän leikkeleitä ja makkaroita
Vähemmän suolaa
Vain 17-prosenttista juustoa
Margariinia voin sijaan
Rasvatonta tai vähärasvaista maitoa
Vähintään yksi kasvisateria viikossa
Lapsen päästävä osallistumaan ruuan valmisteluun
Järjestetään lasten makuraateja
Sisältävät malliaterioita
