Katja Vanhatalo palkittiin Vuoden 2018 parhaalla erityismaininnalla eli yleisön palkinnolla pitkäaikaisesta ja menestyksekkäästä työstä Quarter-hevosten kasvattajana ja lännenratsastuksen edistäjänä.
Odottamaton kentän tunnustus lämmittää Vanhatalon mieltä.
– Teemme työtä hevosten kanssa rakkaudella täällä Revon Ranchilla. Se, että työ huomioitiin ja että se tuli eri suunnista, on isompi palkinto kuin mitä ajattelin. Tämä merkitsee minulle enemän kuin mitä koskaan olen mistään ratsastuskilpailusta saanut. Hienoa, että SRL:n ihmiset olivat äänestäneet ja halunneet huomioida minut, Vanhatalo iloitsee.
Vanhatalo ei ole koskaan mainostanut hevosten parissa tekemäänsä työtä.
– Tänne on pitänyt osata navigoida sydämellään, että meidät löytää. Se on kantanut minua, hevosiani ja koko toimintaa.
Revon Ranchin toiminta on ollut monipuolista ja laajaa sisältäen ratsastustunteja, hevosten kouluttamista, luentoja, kursseja, valmennusta ja tietenkin kaiken keskiössä hevosten kasvatusta ja myyntiä, sekä monenlaisia leirejä.
– Tällä hetkellä meillä on 23 hevosta, vasta myin pari oria. Tiivistän ja haluan olla läsnä omissa asioissani. On aina ollut tärkeää ymmärtää, että tämän paikan pitäminen ei ole ollut kenenkään läheiseni valinta. Viljelemme itse rehut ja meillä on saha, joka tekee purut eli olemme hyvin omavaraisia.
Ajan henki ajaa Vanhatalon mielestä palaamaan juurilleen, miettimään miksi on tähän lähtenyt ja kuka itse tässä keskiössä on.
Alussa Vanhatalolla oli unelma siitä, miten ihminen ja hevonen kohtaavat, millainen on näiden kahden välinen vuorovaikutus ja millaisella filosofialla elämä rakentuu. Alusta tähän päivään on syntynyt eräänlainen hyvän kehä.
– Lähdin toteuttamaan unelmaani. Halusin antaa sen muille, toteuttaa sitä muille. Jossakin vaiheessa huomasin, että missä se unelmani on ja aloin tehdä sitä itselleni. Sen, mitä annoin ensin muille, annoin itselleni. Nyt jaan unelmaani muiden kanssa.
Vanhatalo kokee työnsä hevosten parissa olevan puhdasta jakamista. Se ei vie keneltäkään mitään, vaan sekä yleisö että hän ovat täysin itsenäisiä ja se, mitä saadaan aikaan, jaetaan yhdessä.
– Kun joku tarvitsee apua, en varmasti ole ikinä sitä kieltänyt. Se on edelleen toimintani pääpaino. Silti on pitänyt priorisoida asioita ja keskittyä omiin varsoihin ja saada väki tulemaan sinne. En enää pysty liikkumaan ympäri maailmaa kuten ennen, mutta jos jollakin hevosellani on asiat huonosti maailmalla, en epäröi hetkeäkään lähteä.
Elämä ei ole ulkoisia asioita, Vanhatalo korostaa. Se on sitä, miten teet asioita. Ei se, mitä muut sanovat, vaan miten kohtaat sen, mitä toiset sanovat. Siitä rakentuu rauha, joka ei tarvitse minkäänlaista loistoa. Riittää, että kaikilla on hyvä olla.
Vanhataloa ei tarvitse pitkään kuunnella, kun ymmärtää, että hän elää hevostensa keskellä todellakin unelmaansa ja tekee sen koko sielullaan.
Elämä Revon Ranchilla on arjen juhlaa koko ajan.
– Ei sitä tarvitse hävetä, kun löytää oman arjen glamourin. Se on merkityksellistä.
Vanhatalo kouluttaa omia hevosiaan, eikä ota enää koulutettavakseen vieraita hevosia. Sen sijaan hän auttaa hevosihmisiä kouluttamaan.
– Tykkään siitä, että ihminen löytää oman voimansa kouluttamiseen. Kaikki on hänesä itsessään, tämä on ohjenuorani.
Revon Ranch on perustettu Katja Vanhatalon mielessä todella kauan sitten. Hän muistelee kouluaikojaan, jolloin kävi Pattijoella Heikki Marttilan tallissa katselemassa hevosia.
– Saatoin tuntitolkulla vain katsella niitä. En päässyt tekemään mitään, mutta sain olla siinä ilmapiirissä. Siinä on se juttu – minulle on aina riittänyt se mitä on.
Nuori Katja alkoi intohimoisesti harrastaa hevosia. Sitten häneltä alettiin pyytää tunteja ja apua ja alkoi Suomen kiertäminen. Oli oma aikakautensa, kun Katja kiersi kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa, mutta kaikki oli nopeasti nähty.
– Tiesin mitä halusin. Halusin elää Katjana ja olla hevosten paras ystävä.