Rakennus E. Majavan hydrauliikkavasaralla varustettu kaivinkone louhii tiiliseiniä Merikadun koulun sisällä. Kauhakuormaaja käy ammentamassa tiilet ulos.
Vanhan valtuustosalin penkit ammottavat tyhjyyttään apposen avoimesta, puhkaistusta seinästä. Kuusi työmiestä irrottelee osia, jotka lajitellaan tarkkaan kierrätystä varten.
–Kaikki betoni ja tiili menee uudelleen käyttöön, kertoo työnjohtaja Mikko Ylikulju.
Ylikuljulla ei ole tunnesiteitä vanhaan kouluun. Hän saapui Merikadun koululle elämänsä ensi kerran silloin, kun purku alkoi. Koulu on vain yksi monien muiden purkukohteiden, kuten Antinkankaan koulun, uimahallin ja saneerauskohteiden joukossa.
Hänen mukaansa sisäosat puretaan ensin, kunnes jäljelle jäävät vain kantavat rakenteet. Ne puretaan koneella, joka pulveroi betonin palasiksi ja sylkee rautaosat erilleen. Silloin on ehkä jo maaliskuu. Silloin Merikadulle vapautuu yksi Raahen yksi kauneimmista merinäköalatonteista.
Raahen kaupungin ja Lemminkäisen aiemmin tekemä sopimus Merikadun tontin kerrostalon rakentamisesta on rauennut. Kaupunginjohtaja Ari Nurkkala mukaan uutta ei ole tulossa. Edessä on kaavoitusprosessi, joka vie nopeimmillaankin 20 kuukautta.
Alueen naapurissa toimiva Miilukangas-konserni ei pitäisi pahana, jos naapuriin samalle rannalle rakennettaisiin uusi koulu tai jokin muu julkinen rakennus, jossa ei asuttasi yötä päivää.
–Ainakaan emme halua asuntorakentamista, kertoo Miilukankaan toimitusjohtaja Pekka Miilukangas.
Miilukankaan mielestä teollisuuden ja asuinalueen yhteensovittaminen on aina vaikeaa.
–Se on uhka, hän luonnehtii.
Konsernissa ei haluta tilannetta, missä lähiseudun asukkaat valittavat. Melu, pöly tai haju saattaisi nousta tapetille, ei ehkä heti, mutta myöhemmin: 20:n, 30:n tai 50 vuoden päästä. Mitä jos silloin aletaan miettiä, mitä tuo teollisuusalue tuossa vieressä tekee, pohtii Miilukangas.
–Tässä on oltu 100 vuotta ja toivottavasti saadaan olla vielä toiset 100 vuotta, Miilukangas sanoo.
Teollisuuskonserni on kertonut kantansa Raahen kaupungille ja saanut osakseen ymmärtämystä.
–Miilukangas on huolissaan, että mahdollinen asuinrakentaminen aiheuttaa haittaa sen teollisuustoiminnalle. Huoli on oikeutettu. Jonkinlainen suojavyöhyke siihen tarvitaan. Siihen on olemassa kaavoituksellisia keinoja, arvioi Ari Nurkkala.
Merikadun varressa olevan konepajateollisuuden pitkät perinteet otetaan Nurkkalan mukaan huomioon päätöksiä tehdessä.
Kaikesta huolimatta kaupunginjohtaja ei ole täysin valmis tyrmäämään asuinalueen tuloa Merikadulle. Rivitalo se ei ole.
–Laadukasta omakotiasumista tiiviimpää rakentamista, hän luonnehtii.
Merikadun koulun tontti sijaitsee vahvan koulukeskittymän tuntumassa lähellä lukiota, Merikadun koulukeskusta ja porvarikoulua. Niinpä on mahdollista, että ajatus koulun rakentamisesta juuri tälle tontille ei ole täysin kuollut vaan pulpahtaa vielä keskustelussa esille. Miilukankaalla on yhteistyöstä koulun kanssa hyvät muistot.
–Politiikasta on noussut ajatus koulusta, mutta se ei ole tarkentunut, myöntää Nurkkala.
Hänen mukaansa kouluja ei rakenneta summanmutikassa. Kouluverkon suunnitteluun on valmistunut kaupungin maanmittausosastolla digipohjainen karttasovellus, joka kertoo ikäluokkien koon neliökilometrin tarkkuudella. Se näyttää, missä kouluja lähivuosina tarvitaan.
