Kau­ka­lon kolmas joukkue juh­li­mas­sa

Raahen Jääkiekkotuomarit juhlivat viidenkymmenen vuoden ikäistä yhdistystään.

Juhani Eskelinen, Hannu Iivonen ja Ari-Pekka Haikara ovat tehneet pitkän päivätyön jääkiekon eteen ja saivat ansioistaan komeat tunnustukset liitoilta. Kauko Holappa oli yksi perustajajäsenistä vuonna 1967 ja Raahen Erotuomarikerhon ensimmäinen puheenjohtaja. Laji ukkoutuu. Nuoria ja naistuomareita tarvitaan alalle.
Juhani Eskelinen, Hannu Iivonen ja Ari-Pekka Haikara ovat tehneet pitkän päivätyön jääkiekon eteen ja saivat ansioistaan komeat tunnustukset liitoilta.
Juhani Eskelinen, Hannu Iivonen ja Ari-Pekka Haikara ovat tehneet pitkän päivätyön jääkiekon eteen ja saivat ansioistaan komeat tunnustukset liitoilta.

Jääkiekon alkuaikoina raahelaiset jääkiekkotuomarit toimivat Oulun kerhon alaisuudessa. 60-luvun puolivälissä Raahessa heräsi ajatus omasta yhdistyksestä.

–Peleihin piti aina hommata tuomarit Oulun kautta. Ajateltiin, että kai mekin osataan, jos otetaan oppia, perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Kauko Holappa muistelee.

Raahen Erotuomarikerhoa olivat perustamassa vuonna 1967 Kauko Holapan ohella Matti Varonen, Risto Haikara, Veikko Vilenius, Jouko Huotari ja Ensio Immonen. Holappa itse ehti paikallisten pelien ohella kerran tuomitsemaan ystävyysottelua Puolassa.

–Vesan kiekkojoukkue lähti Puolaan ja olin turistina mukana. Siellä sitten toivottiin tuomaria Raahestakin ja sain luistimet lainaan, Holappa kertoo.

Vuonna 1988 Raahen Erotuomarikerhon puheenjohtajaksi valittiin Hannu Iivonen. Edessä oli pitkä pesti, joka kesti kaikkiaan 27 vuotta.

Seitsemän vuotta myöhemmin yhdistyksen nimeksi vaihtui Raahen Jääkiekkotuomarit, ja lajivalikoimaan jäi vain jääkiekko.

Hannu Iivonen sai ansioistaan yhdistyksen 50-vuotisjuhlissa Suomen Jääkiekkotuomarien Liiton (SJTL) Kultaisen ansiolevykkeen nro 18, ja samalla RJT valitsi hänet kunniapuheenjohtajaksi.

–On Hanskin ansioita, että nykyään kaikki on hyvin. Kaikki on hoidettu hyvin ja tuomareilla on rauha puhaltaa, Ari-Pekka Haikara kiittelee pitkäaikaisen puheenjohtajan merkitystä.

Ari-Pekka Haikara itse ja Juhani Eskelinen saivat myös komeat tunnustukset juhlatilaisuudessa. Kaksikko sai Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) Erotuomarin kultaiset ansiomerkit nro 35 ja 36.

–Tuntuu ihmeelliseltä ja hienolta saada ansiomerkit. Pitkään me ollaan oltu mukana, Haikara ja Eskelinen sanovat.

Ansioista tilaisuudessa palkittiin myös SJL:n erotuomarin ansiomerkillä Petri Lind ja Pekka Virsiheimo, SJTL:n hopeisella ansiolevykkeellä Juhani Vinberg ja pronssisella ansiolevykkeellä Jani Lehtikangas, Pekka Virsiheimo ja Sari Häkkinen.

Ari-Pekka Haikara on viheltänyt pelejä 37 vuotta ja Juhani Eskelinen 36 vuotta. Vuosiin mahtuu valtava määrä pelejä ja luonnollisesti virheitäkin.

–Sadan prosentin virheettömyyteen ei pääse koskaan. Virheitä sattuu, kun näkee tilanteita eri kulmista. Virheet on vain nopeasti saatava pois mielestä, Haikara sanoo.

Juhani Eskelinen kertoi, että mielenkiinto lajiin sai ryhtymään tuomariksi. Tuomareihin on kohdistunut aina painetta, ja joskus käytös on ollut ala-arvoista.

–Ei ole kyllä pitkään aikaan ollut sellaista. Ihmiset ymmärtävät lajia enemmän nykyään, Eskelinen sanoo.

Myös RJT:n nykyinen puheenjohtaja Pekka Virsiheimo sanoo, että tuomareiden arvostus on viime vuosina kasvanut. Lajin parissa toimivat ovat paremmin ymmärtäneet tuomareiden merkityksen osana peliä.

Virsiheimo puhuu tuomareista jääkiekko-ottelun kolmantena joukkueena.

–Kun kaukalossa on kolme hyvin valmistautunutta joukkuetta, niin saadaan hyvä peli, Virsiheimo sanoo.

Raahen Jääkiekkotuomarit ovat haasteellisen tilanteen edessä. Toimintaan on saatu hyvin rekrytoitua lahjakkaita nuoria mukaan, mutta he eivät pysy alueella.

–Viimeisen kymmenen vuoden aikana on enemmän lopettanut, kuin tullut uusia toimijoita. Nuoret hakeutuvat korkeakouluihin eivätkä jää tänne opiskelemaan, Virsiheimo harmittelee.

Suomen Jääkiekkotuomarien Liiton puheenjohtaja Mikko Pitkänen sanoo, että valtakunnallisestikin samanlaista ukkoutumista on havaittavissa.

–Tunnistan ilmiön. Ukkoutumiseen ajaudutaan helposti, jos asiasta ei puhuta ja oteta nuoria sekä naisia siipien alle, Pitkänen sanoo.