Kekrinä kekrin ruoka

Vanhan ajan lahtivelli, pärehöylä ja syksyn sato olivat kekripäivän parhaat houkuttimet.

Alavieskalaisen Raimo Takkusen pärehöylä lauloi ja sylki sievän pinon kattopäreitä. Nännikumin heitossa kilpailivat vanhat ja nuoret. Heittotarkkuuttaan koettamassa Aatu Mehtälä. Kaveri jännittävät taustalla.   Revonlahti-vellillä nälkä lähtee. Sopassa on lihaa, maksaa ja vehnäjauhoklimppejä.
Alavieskalaisen Raimo Takkusen pärehöylä lauloi ja sylki sievän pinon kattopäreitä.
Alavieskalaisen Raimo Takkusen pärehöylä lauloi ja sylki sievän pinon kattopäreitä.

Iso kattilallinen Revonlahti-velliä katosi parempiin suihin niin kuin kekrinä konsanaan. Revonlahden kotiseututalolla vietettiin lauantaina ensimmäistä kertaa pitkiin pitkiin aikoihin kekriä päivään sopivan ruuan kanssa.

Ennen kekriä vietettiin, kun sato oli korjattu ja syysteurastukset tehty. Revonlahtiset laittoivat lahtivelliinsä lihaa, maksaa, munuaisia ja klimppejä, jotka tehtiin kalliista värkeistä. Taikinassa on maitoa, kananmunia, vehnäjauhoja, rusinoita, sokeria ja hippusellinen suolaa.

Perinteistä pitokeittoa ei ole Revonlahdellakaan keitetty pitkään aikaan, mutta taito ja resepti eivät ole vaipuneet unholaan. Lauantaiksi Merja Kujansuu keitti 12 litraa Revonlahti-velliä klimppeineen kaikkineen. Munuaisia tosin ei tässä keitossa ollut.

– Tein itselle koekeiton ja hyvää oli. Tykkään keitosta, Revonlahden koululla pitkään keittäjänä työskennellyt Kujansuu kertoi.

Aiheesta lisää maanantain 7.10. Raahen Seudussa.