Kolumni

Kolumni: Lapaluodon palosolista teräskaupunkiin

-
Kuva: Vesa Joensuu

Avojalkaisena, raahelaisittain Pitkästäkarista haettuna ja täällä eläneenä, olen saanut olla mukana monissa kaupungin merkkipäivissä joko tietäen tai tietämättäni. Vuonna 1949 Lapaluodossa leikkivä kolmivuotias pojan nappula tuskin tiesi kotikaupunkinsa juhlivan 300-vuotista taivaltaan. Tärkeämpiä olivat kotipiirin arkiset asiat.

Suurella yhteisellä ponnistuksella vuotta aiemmin valmistunut isän rakentama uusi kotitalo oli ilon aihe kasvavalle perheelle. Oma koti tuli tarpeeseen, sillä perheeseemme syntyi seitsemän lasta. Lapsien määrä ei ollut mitenkään poikkeuksellinen, sillä tuohon aikaan Lapaluodon hiekkateillä, rannoilla, palosolien sokkeloissa ja pihamailla leikki suuri määrä ikätovereita. Edustimme ns. suuria ikäluokkia. Luokkahuoneet pullistelivat innokkaista oppijoista eikä kavereista ollut koskaan pulaa.

Vuosikymmenet ovat kuluneet nopeasti ja1999 saimme kohottaa maljan jo komean 350-vuoden merkkipaalun saavuttaneelle modernille teollisuus- ja merikaupungille. Kaupungin merkkivuosia on ollut tapana juhlistaa merkittävillä kulttuuri- tai rakennushankkeilla. Näin alkunsa on saanut mm. Kordeliinin säätiön Raahen rahasto.

Lapaluodon täyttäessä 100 vuotta 1999 voitiin järjestää komeat juhlat kylän oman koulun tiloissa. Perheiden pienentymisen ja kaupungin säästöjen seurauksena koulun ovet ovat sulkeutuneet, eikä tänä vuonna ajankohtaisille 120-vuotisjuhlille ole entiseen malliin enää pitopaikkaa johon lapaluotolaiset voisivat yhdessä kokoontua. Onneksi Lapaluodon historiaa on edelleen tallella ja luettavissa Teuvo Virtasen kirjoittaman Yleissuomalainen Lapaluoto-kirjan sivuilta.

Nykyaikainen Raahe on leimallisesti teräksen kaupunki. Tuskin Pietari Brahe olisi pystynyt kuvittelemaan Rautaruukin satama-altaassa lastiaan hakevien alusten koon tai junavaunuissa kaupungista maailmalle kuljetettavan teräksen määrää. Kotikaupunkini on kulkenut pitkän tien purjelaivojen ja tervatynnyreiden aikakaudesta nykyaikaiseksi monipuolisia palveluita tarjoavaksi Pohjanlahden kaupungiksi.

Kuluvaa 370-vuottaan juhlivassa kaupungissamme on joukottain erilaisiin harrastuksiin osallistuvia raahelaisia, jotka tuovat omaleimaiset ohjelmanasa vuoden aikana nähtävillemme. Omiin harrastuksiini liittyy vahvasti laulaminen sekakuoro Raahen Laulutovereissa. Tulevien Pekanpäivien aikana pidämme kaksi konserttia, jotka osaltaan rikastuttavat juhlavuotemme ohjelmaa.

Raahen juhlatoimikunnan tavoitteena on rakentaa kaupunkilaisille yhteinen mieliinpainuva ja iloinen juhlavuosi.

Kirjoittaja on Raahe 370 -toimikunnan jäsen.