KOLUMNI
Olen aina tykännyt junalla matkustamisesta. Kiskot olivat 1970-luvulla reitti lomille kummien luo Hämeenlinnaan ja tädin luo Tampereelle. Heti junan kyytiin astuessa pääsi tuntemaan miltä vapaus tuntuu – vieraita ihmisiä vaunukaupalla, kolkkaavaa liikettä eteenpäin.