Ko­ti­mai­nen vil­je­li­jä tekee huip­pu­tuo­tet­ta

MTK syyttää kuluttajia kotimaisen ruuan vähättelystä. Paikallinen viljelijä on toista mieltä.

Sauli Joensuu katsoo, että maatiloista muodostetaan entistä enemmän osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöissä tilan työt voidaan vastuuttaa, ja viljelijäkin pääsee välillä lomalle. Se on yksi tapa turvata kotimainen tuotanto maatiloilla.
Sauli Joensuu katsoo, että maatiloista muodostetaan entistä enemmän osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöissä tilan työt voidaan vastuuttaa, ja viljelijäkin pääsee välillä lomalle. Se on yksi tapa turvata kotimainen tuotanto maatiloilla.

MTK:n valtuuskunnan 1. varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa kohautti alkuviikosta arvioimalla suomalaisen ruuan arvostuksen olevan entistä heikompaa, vaikka Suomessa tuotetaan maailman parasta, puhtainta ja laadukkainta ruokaa.

Täkäläinen maatalousyrittäjä, olkijokinen Sauli Joensuu, 34, ei niele Linnainmaan näkemystä purematta. Hänestä kotimaisen ruuan arvostus on sangen hyvä.

–Jos otetaan 10 suomalaista, 8 heistä haluaisi käyttää nimenomaan kotimaista ruokaa. Tosin aina on niitä, joita ei kiinnosta se, mitä suuhunsa pistää, hän arvioi.

Pohjois-Suomen MTK:n johtokunnan jäsenenä ja MTK:n Raahen seudun osaston puheenjohtajana toimivan Sauli Joensuun mielestä jokainen kuluttaja voi tehdä pieniä suuria tekoja.

–Esimerkiksi ravintolassa voi kysyä, mistä liha on peräisin. Se vaikuttaa, kun tarpeeksi moni on kiinnostunut alkuperästä, sanoo Joensuu, joka vastikään Vuokatissa lomaillessaan on tiedustellut, mistä liha on tullut.

Samalla tavoin tulisi tarkastella kunnissa ruuan hankintaa.

–Mistä Raahen koulujen ruoka on peräisin? tivaa Joensuu.

–Vaikka peruna olisi vähän halvempaa kauempaa hankittuna, pitäisi ottaa huomioon paikkakunnan perunan hankinnasta saatavat verohyödyt.

Vaikka maataloudessa liikkuu uhkakuviin, on alalla myös hyviä uutisia. Lihakarjaa kasvattava Joensuu on hyvillään siitä, että pitkään jatkunut lihan hinnan lasku on juuri nyt päättynyt. Vaikka vegaanius jyllää maailmalla, lihan kulutus kasvaa ja hinta nousee.

–Lihasta on pulaa. Kaikki menee. Teurastamo ei ole kuitenkaan saanut siirrettyä hinnan nousua suoraan tuottajalle, koska kauppa pitää sitä puristuksissa, kertoo Joensuu.

Kansallisia vaaran paikkoja on näkyvissä 100-vuotisjuhliaan viettävässä Suomessa. Joensuusta Suomen pitää pitää huolta omasta tuotannosta.

–Nyt on sellainen tilanne, että jos kotimaisen lihan tuotantoa ei saada nostettua, Suomen omavaraisuusaste laskee entisestään. Nyt se on noin 80 prosenttia, sanoo viljelijä.

Lihan tuotannon lasku kytkeytyy lypsykarjatilojen vähenemiseen.

–Valtaosa, noin 85 prosenttia lihasta tulee lypsykarjatilojen vasikkatuotannosta. Vasikkapula pitäisi saada korjattua lisäämällä emolehmiä, katsoo Joensuu.

Valtakunnallisen ennusteen mukaan Suomen nykyisistä 50000 tilasta joka viidennes lopettaa seuraavan 13 vuoden aikana. Vuonna 2030 Suomessa olisi tämän ennusteen mukaan enää 10000 tilaa.

–Ne, jotka jäävät jäljelle, ovat kilpailukykyisiä ja niiden tuotanto on viritetty huippuunsa, näkee Sauli Joensuu.

Hänestä suuntaus johtaa isojen maatilojen osakeyhtiöitymiseen. Tätä on nähty jo Raahen seudullakin. Tilan töitä vastuutetaan, ja viljelijä jaksaa toivon mukaan paremmin.

Parasta kotimaisissa elintarvikkeissa on Sauli Joensuun mielestä laatu. Lihan kohdalla kyse on siitä, mitä liha ei sisällä: antibiootteja ja kasvuhormoneja. Tämän maistaa suussakin, sillä kasvuhormoni vetistää lihan. Nurmisäilörehu on sitä paitsi selvästi ulkomaisten lihankasvattajien maissia parempaa apetta lihakarjalle.

–Suomessa voi olla sataprosenttisen varma siitä, että liha ei sisällä kasvuhormoneja. Mutta kun ei käytetä oikoteitä lihan kasvattamiseen, siitä aiheutuu pikkuisen lisäkustannuksia, hän muistuttaa.

–Kuluttajat arvostavat, mutta arvostetaanko tätä korkeaa laatua kaupan alalla? Osataanko markkinoida kotimaista lihaa huipputuotteena? Ulkomaisella lihantuonnilla painetaan hintaa alas. Ulkomaiden valvonta ei ole samanlaista kuin Suomessa, koskapa markkinoille pääsee pilaantunutta lihaa, toteaa Joensuu.

Tilastot

Maatilojen määrä vähenee

EU-jäsenyyden aikana maatilojen määrä Suomessa on lähes puolittunut 100000 maatilasta reiluun 50000 maatilaan. Vuonna 1995 joka toisella tilalla oli kotieläimiä, nyt vain joka kolmannella. Vuonna 2015 nautoja oli 915 000 ja sikoja 1,2 miljoonaa.

Luonnonvarakeskuksen tietokannan mukaan Raahessa oli vuonna 2014 yhteensä 164 nautakarjatilaa. Näistä 86 oli Siikajoella, 48 Raahessa ja 30 Pyhäjoella. Vuonna 2016 tiloja oli 146: Siikajoella 80, Raahessa 41 ja Pyhäjoella 25.

Lypsylehmät ovat lisääntyneet 145 lehmällä 3783:sta 3928:een. Raahen seudun kunnista lypsylehmien määrä on kasvanut vain Siikajoella.

Lähde: Luke