Pyhäjoen tulevaisuuden kuntastrategian mukaan kunnan asukasluku olisi vuonna 2030 kasvanut nykyisestä tuhannella asukkaalla.
Tällä hetkellä Pyhäjoella asuu noin 3200 henkilöä.
–Se on kunnianhimoinen tavoite, Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen myöntää.
Suurin syy asukasmäärän kasvutoiveeseen löytyy luonnollisesti Hanhikiveltä. Ydinvoimalahanke tuo kuntaan uusia asukkaita niin suoraan kuin välillisestikin.
Fennovoima ilmoitti tovi sitten, että sen koko 350-päinen henkilökunta, ja pääkonttori, muuttavat Pyhäjoelle lähivuosien aikana.
–Pelkästään Hanhikivelle investoidaan vuoteen 2030 mennessä 6-7 miljardia euroa. Se on poikkeavan iso summa koko Suomen mittakaavassa. Tavoitteena on, että saisimme puolet kaikista Hanhikivellä olevista työntekijöistä asumaan Pyhäjoen kuntaan, Soronen paljastaa.
Pyhäjoki on kaikkea muuta kuin kriisikunta. Sitä mittaavissa kuudessa kohdassa vain yksi menee Pyhäjoella pakkasen puolelle.
Kuntastrategiassa on pistetty tavoitteeksi, että tuo ainoa miinusmerkkinen kriteeri on plussalla viimeistään vuonna 2030.
–Punaisella oleva on meillä konsernin suhteellinen velkaantuminen. Se on 62 prosenttia, kun raja on 50 prosenttia. Mutta sekin todennäköisesti muuttuu. Tavoitteena on, ettei olla yhdelläkään mittarilla ongelmakuntien joukossa, Soronen ennakoi.
Kuntalaki edellyttää, että kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
Pyhäjoen kuntastrategia etenee seuraavaksi valtuuston nuijittavaksi.
–Strategian laatiminen aloitettiin viime keväänä. Vanha valtuusto saatteli sen liikkeelle, ja uuden valtuuston kanssa se on työstetty loppuun, Soronen kertoo.
Kuntastrategiaa varten haastateltiin 126 kuntalaista, jotka kertoivat näkemyksiään Pyhäjoen tulevaisuudesta.
–Osa pyhäjokisista on saanut ehkäpä vanhojakin ystäviä takaisin, kun nämä ovat muuttaneet takaisin asumaan Pyhäjoelle. Kasvun halutaan kuitenkin olevan hallittua. Tämä tarkoittaa, että peruspalvelut toimivat ja Pyhäjoki on edelleen rauhallinen, turvallinen ja hyvä paikka asua, Soronen kertoo ihmisten toiveista.
Kunnanjohtaja toivoo, että tulevaisuudessa Pyhäjoella yhä useampi löytäisi työpaikan oman kunnan alueelta. Moni pyhäjokinen kulkee edelleen töissä muun muassa SSAB:lla Raahessa.
Viime vuonna työpaikkaomavaraisuusaste oli 66 prosenttia.
–Työpaikkaomavaraisuus on noussut siitä jo kymmenen prosenttia, ja se on nyt jo 76 prosentin paikkeilla. Tavoitteena on, että se on vuonna 2025 sata prosenttia, Soronen mainitsee.
Kelan sairastavuusindeksi on Pyhäjoella hieman yli keskiarvojen.
Viime vuonna lukema oli noin 113. Sekin on vakaa aikomus saada putoamaan.
–Tavoite on saada se sataan, eli maan keskiarvon joukkoon, Soronen toteaa.
Pyhäjoen kuntastrategiassa nousee esiin useita tavoitteita ja päämääriä.
Vuoden 2030 visiossa Pyhäjoki tavoittelee hallittua kasvua ja kansainvälistymistä, pitkälti juuri Hanhikiven työmaan myötä.
Kunnanjohtaja ei kuitenkaan lupaa kuntaan täysin kansainvälistä koulua.
–Mennään lukiokärki edellä, eli meillä on kansainvälinen yrittäjyyslukio ja kansainvälinen perusopetus. Ne asiat riippuvat siitä, miten on kysyntää. Ja toisaalta myös tarjonnalla vaikutetaan kysyntätekijöihin. Joka tapauksessa se kansainvälinen elementti on täällä olemassa, Soronen alleviivaa.
Pyhäjoen kuntastrategia
Vuoden 2030 visiossa Pyhäjoki tavoittelee hallittua kasvua ja kansainvälistymistä. Se haluaa tarjota monipuoliset elämisen ja yrittämisen mahdollisuudet.
Tavoite on, että kunnan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä tuhannella. Nyt se on noin 3200.
Strategian tavoitteena on luoda vetovoimainen, hyvinvoiva ja vastuullinen Pyhäjoki.
Strategian sisältöä arvioidaan kahdesti valtuustokaudessa ja tehdään toiminnan ja toimintaympäristön edellyttämiä muutoksia.
Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan varmistaa päätöksenteon strategisuutta sekä tavoitteisiin sitoutumista.
