“Olisi hienoa, että Oulu2026 nähtäisiin käynnissä olevana prosessina, eikä se rajoittuisi vaan yhteen vuoteen”, Vilma Valkonen tuumaa.
Valkonen haluaisi, että Oulu2026 tekisi kulttuurista monipuolisempaa, ja että kulttuurintarjonnassa huomioitaisiin eri ikäryhmät.
Tulevalta vuodelta Valkonen odottaa, että se toisi Ouluun lisää kansainvälisyyttä.
“Vaikka on hienoa, että on paikallista kulttuuriantia, toivoisin, että kulttuuripääkaupungin tapahtumissa olisi vierailijoita myös muualta Suomesta ja maailmalta.”
Valkosen mielestä olisi hienoa, jos kulttuuripääkaupunkivuoden aikana muodostuneet yhteistyöt jäisivät pysyviksi. Se lujittaisi kulttuurin ja taiteen pysyvyyttä kaupungissa vuoden jälkeenkin.
Kulttuuripääkaupunki-
vuosi on jo nurkan takana
Matti J. Mikkonen on seurannut kulttuuripääkaupunkivuoden kehitystä alkuajoista lähtien. Häntä kiinnostaa nähdä, miten neljänkymmenen kunnan alueelle levittäytyvässä “massiivisessa” tapahtumakokonaisuudessa onnistutaan.
Mikkonen on vieraillut aiemmin muissa Euroopan kulttuuripääkaupungeissa.
“Minua mietityttää, miten kulttuuripääkaupunkivuosi istuu juuri oululaiseen kontekstiin. Myös se, miten ihmiset muualta Euroopasta löytävät Oulun ja miten he suhtautuvat siihen.”
Mikkonen toivoo, että tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi tekisi kulttuurista saavutettavampaa laajemmalle yleisölle.
“Toivoisin että tavallisen ihmisen suhde ja näkemys kulttuuriin, sen kokonaisuuteen ja laajuuteen tulisi paremmin ymmärretyksi, jotta tavalliset eläkeläisetkin voisivat nauttia ja kokea asioita, minkä eteen on tehty töitä.”
Alakulttuurit edustettuna Oulu2026-ohjelmassa
Alakulttuuria aktiivisesti harrastava Oskari Partanen kokee, että eri alakulttuurit ovat hyvin esillä Oulussa ja niillä on oma kävijäkuntansa.
Partasen seurassa ollut Iida Aikio taas kiinnitti huomiota runsaaseen saamelaisen kulttuurin tarjontaan ja aikoo osallistua ainakin osaan niistä.
Aikiolla ja Partasella on odotuksena, että kaupunki tukisi jatkossa enemmän kulttuuritoimintaa ja, että kulttuuripääkaupunkivuosi toisi pysyviä vaikutuksia, jotta kulttuuria pystyttäisiin tukemaan kestävästi.
Joel Sirviö on kiinnittänyt huomiota Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden mainoksiin katukuvassa ja sosiaalisessa mediassa, muttei ole ehtinyt vielä syventymään yksittäisiin tapahtumiin.
“Tuleva kulttuurikaupunkivuosi kiinnostaa kyllä kokonaisuudessaan.”
Partanen ja Oulun torilla korvakoruja myymässä ollut Joel Sirviö toivovat, että tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi toisi positiivisia vaikutuksia myös alakulttuureille. Sirviö toivoisi Ouluun lisää julkisia graffitiseiniä.
“Oulussa on paljon alakulttuuria, mutta sitä halveksutaan paljon. Se on vähän harmi, sillä se voi olla tosi nättiäkin”, Sirviö toteaa.