Lä­hi­kou­lu­jen puo­les­ta

MIELIPIDE Kiitos teille, jotka olette olleet kouluasioissa minuun yhteydessä ja kiitos Pekka Karjulalle (21.10.2019 RS) kirjoituksesta. Olen kanssasi 110-prosenttisesti samaa mieltä.

Raahen kyläkoulut toimivat tällä hetkellä hyvin ja koulun merkitys asuinalueen pito- ja vetovoimatekijänä on kiistaton.

Perheet haluavat asua lähellä palveluita, erityisesti lähellä koulua, jotta lasten koulumatkat pysyvät kohtuullisina ja turvallisina. Lisäksi koulu on usein koko asuinalueen toiminnan ja yhteisöllisyyden kehto, sydän, joka pitää kylän hengissä. Tästäkin syystä johtuen lyhytnäköisiä säästöjä ja paniikkinappulaa ei pidä nyt painaa, vaan luoda kuntalaisiin ja lapsiperheille tulevaisuuden uskoa toimivien ja turvallisten palveluiden säilymisestä jatkossakin.

Strategian mukaan olemme lapsiystävällinen kaupunki, mutta säästöpaketin valossa olemme kaukana siitä. Nyt on aika tehdä arvovalintoja ja punnita strategia käytännön tasolla.

Suomessa maaseudun lähikouluista on jo lakkautettu 93 prosenttia ja myös kaupungeissa kouluja keskitetään koko ajan isompiin yksiköihin. Olen erittäin huolissani tästä kehityksestä, sillä meillä ei ole kokonaisvaltaista käsitystä lakkautusten vaikutuksista lasten hyvinvointiin tai oppimistuloksiin. Tämän vuoksi Suomen kylät ja eduskunnan kylätoimintaverkosto esittävät valtakunnallisen kouluverkkoselvityksen laatimista. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lapsistrategian yhteydessä.

Selvitys antaisi päättäjille ja viranhaltijoille arvokasta faktatietoa koululakkautusten yhteiskunnallisista vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä näyttää nimittäin siltä, että päätöksiä tehdään jätesäkki päässä ilman todellisia vaikutusarviointeja tai vaihtoehtojen tarkastelua.

Katja Hänninenkansanedustaja (vas) Eduskunnan kylätoimintaverkoston pj, Eduskunnan Lapsen puolesta ryhmän pj