Mainos: Tilaa tästä jat­ku­van ti­laa­jan etuna ys­tä­väl­le Raahen Seutu Digi alle puoleen hin­taan: 3 kk vain 14,90 €. Saat lahjan myös it­sel­le­si!

Lassen isoisä kuoli Raahen van­ki­lei­ril­lä – huo­men­na hänet muis­to­siu­na­taan

Raahen Porvari- ja Kauppakoululla paljastettiin tänään sisällissodan aikaisesta vankileiristä muistuttava laatta.

– Monet joutuivat tänne leirille henkilökohtaisen riidan takia, kun rengit riitautuivat isäntiensä kanssa, sanoo Lasse Tanneraho. Hänen isänisänsä kuoli Raahen Porvari- ja Kauppakoululla toimineella punavankileirillä 100 vuotta sitten. Pauli Ylitalo ja Katja Hänninen paljastivat muistolaatan. – Ihmisen pienuus on ollut täällä kuolleiden ihmisten osalta kovimmillaan, sanoi Raahen Porvari- ja Kauppakoulun rehtori Tapani Piirala muistolaatan paljastustilaisuudessa. Raahen Laulutoverit antoivat Pauli Ylitalon johdolla koskettavaa juhlavuutta tilaisuuteen. – Ei pidä vaieta, eikä unohtaa. On tärkeää että muistamme ja kunnioitamme aatteensa ja vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistoa, sanoi kansanedustaja Katja Hänninen.
– Monet joutuivat tänne leirille henkilökohtaisen riidan takia, kun rengit riitautuivat isäntiensä kanssa, sanoo Lasse Tanneraho. Hänen isänisänsä kuoli Raahen Porvari- ja Kauppakoululla toimineella punavankileirillä 100 vuotta sitten.
– Monet joutuivat tänne leirille henkilökohtaisen riidan takia, kun rengit riitautuivat isäntiensä kanssa, sanoo Lasse Tanneraho. Hänen isänisänsä kuoli Raahen Porvari- ja Kauppakoululla toimineella punavankileirillä 100 vuotta sitten.
Kuva: Sari Jaatinen

Sana Raahen vankileirillä sisällissodan aikana kuolleiden muistamiseksi tehdystä työstä on saavuttanut niukasti Tampereen seudulla elävää jälkipolvea.

Niinpä tämänpäiväisessä vankileirin muistolaatanpaljastustilaisuudessa iloittiin, kun paikalle olivat tulleet Ruovedeltä Lasse Tanneraho Tarja-sisarensa kanssa.

Heidän isoisänsä Teodor "Teutori" Tanneraho kuoli Raahen leirillä, johonkin Raahen Porvari- ja Kauppakoulun yläkerran huoneeseen.

Teutori oli vangittu Tampereella, kun tämä oli lähtenyt hakemaan aseita Tampereelta Ruovedelle. Tampereelta hänet tuotiin Raahen leirille. Teutorin sisaren mies Antto Lehtisalo tuotiin myös Raaheen.

Leirillä Teutori oli todennut Antolle kuolevansa pian. Antto oli sanonut: "Et sinä kuole, mutta minä kuolen, kun kuljen jo konttaamalla".

Toisin kuitenkin kävi. Antto siirrettiin Tammisaaren leirille ja hän selvisi sieltä hengissä.

– Antto kävi Amerikasta vuonna 1966 tapaamassa meitä sukulaisia. Hän kertoi millaiset olot Raahen leirillä olivat olleet. Se oli niin järkyttävää, muistelee Lasse Tanneraho.

Anton hengissä pysymiseen saattoi vaikuttaa sekin, että hän oli lähes 10 vuotta ennen sisällissotaa vaihtanut sukunimensä Herrasesta Lehtisaloksi.

– Kaikki Herranen-nimiset tapettiin, Tanneraho toteaa.

Isoisän viimeinen leposija Raahessa on ollut Lasse Tannerahon tiedossa. Tieto löytyy Ruovedeltä Helvetinkolun työväenyhdistyksen seinältä. Sisällissodassa kuolleiden työväenyhdistysläisten nimet ovat työväentalon seinällä. Listalla on kuusi Raahessa kuollutta.

– Vaari oli punakaartissa ja isä metsäkaartissa. Isän toimintaa ei Ruovedellä hyväksytty, mutta hän pelasti sillä henkensä, Lasse Tanneraho sanoo.

Teutorilta jäi kolme lasta punaorvoksi. Lasse Tannerahon isä oli tuolloin kuusivuotias, seuraavaksi nuorin kolmevuotias ja nuorin vajaa kaksi vuotta vanha.

– En osaa sanoa onko vaarin kohtalo vaikuttanut isääni. Ankarasti hän teki töitä.

Vappupäivänä Oulun piispa Samuel Salmi siunaa Teutorin viimeiseen lepoonsa, kuten pitkästi toista sataa muuta Raahen leirillä kuollutta.

Lasse Tanneraho suhtautuu muistosiunaukseen kuin isoisänsä hautajaisiin.

– Se tulee myöhään – mutta tulee kuitenkin.

Vankileiristä kertova muistolaatta paljastettiin Raahen Porvari- ja Kauppakoulun päärakennuksen seinässä tänään iltapäivällä.

Koulun rehtori Tapani Piirala, samoin kuin kansanedustaja Katja Hänninen (vas) korostivat tapahtuneen muistamisen tärkeyttä.

– Tuntuu kaukaiselta nyt ajatella, että yhteiskunta voisi romahtaa sellaiseen tilaan, että tällaista tapahtuisi. Ihmisessä on kuitenkin aina jokin aste pahuutta. Euroopassa on tapahtunut samanlaista kahtiajakautumista esimerkiksi Jugoslaviassa, Piirala sanoi.

Hän näki tärkeänä, että äärimmäisten ilmiöiden noustessa esiin, ihmisten hyvä tahto ja sydän toimisivat asioiden ratkaisemiseksi parhain päin.

Katja Hänninen näki muistolaatan kertovan paljon enemmän kuin mitä siihen on kaiverrettu.

– Se kertoo satojen ihmisten kohtalosta ja omaisten lohduttomuuden taakasta. Kaikki olivat uhreja, kukaan ei säästynyt tuskalta, Hänninen sanoi.

Hänninen totesi, että sisällissodassa syyllistyttiin ylilyönteihin ja sotarikoksiin.

– Lasten kohtaloista on puhuttu aivan liian vähän. Raahen leirillä kuoli 16 lasta ja koko maassa jäi sotaorvoksi 20 000 lasta.

Yhteiskunta on muuttunut sadassa vuodessa paljon – silti se on vain silmänräpäys koko ajanlaskussa.

– Anteeksiannon, rauhan ja sovinnon puolesta on kaikkien tehtävä työtä, Hänninen sanoi.