Lisää hoi­ta­jia on vaikea palkata koska heitä ei ole tar­jol­la

Hallitus on luvannut lisää hoitajia vanhuksille. Kaavailtu hoitajalisäys merkitsisi Raahen seudulla sitä, että hoitajiksi palkattaisiin 19 henkilöä lisää. Toteutus ei ole ongelmaton, sillä alaa vaivaa nykyisin hoitajapula.
Hallitus on luvannut lisää hoitajia vanhuksille. Kaavailtu hoitajalisäys merkitsisi Raahen seudulla sitä, että hoitajiksi palkattaisiin 19 henkilöä lisää. Toteutus ei ole ongelmaton, sillä alaa vaivaa nykyisin hoitajapula.
Kuva: VESA JOENSUU

Suomalaiset haluavat lisää hoitajia vanhuksilleen. Lakiluonnos lähtee sitovasta hoivamitoituksesta, jonka mukaan yhtä palvelukodin vanhusta kohti pitää olla 0,7 työntekijää.

Jos lakiluonnos menee läpi, Raahen seudulle pitää hankkia 19 hoitajaa lisää ja veronmaksajien kaivaa taskustaan joka vuosi vanhustenhoitoon 760 000 lisäeuroa.

Jo nyt hoiva- ja hoitopalvelujen budjetti, joka on tänä vuonna 22,1 miljoonaa euroa, ylittynee noin puolella miljoonalla eurolla.

Uudistus herättää ristiriitaisia tunteita Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikääntyneiden palvelujen tulosaluejohtajassa Mervi Koskessa.

– Kuinka hyvä se 0,7 on? Joissakin yksiköissä se on jo yli 0,7, joissakin voisi riittää 0,65. Mistä se luku 0,7 oikein tulee?, Koski kysyy.

Häntä hiukan epäilyttää se, että lakia luetaan kirjaimellisesti, eikä 0,7:ää saa ylittää. Mutta:

– Uudistus helpottaa monelta osin henkilöstöresurssin perustelua. Se yhdenmukaistaa yksityisen ja yleisen puolen hoivan, ja sitä on helppo valvoa.

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä yhtä palvelukeskuksessa olevaa vanhusta kohden on laskennallisesti 0,63 hoitajaa.

– Meillä on hyvä hoivamitoitus ja pysyvät työsuhteet, ja on saatu henkilökuntaa. Tämän vuoden puolella tilanne on huonontunut. Nyt on pulaa työvoimasta, sanoo Mervi Koski.

Julkinen keskustelu, jossa vanhustenhoidon on sanottu olevan kriisissä, on Kosken mielestä tehnyt karhunpalveluksen.

– Ei meidän alueella mitään kriisiä ole ollut koko aikana!

Vanhuksia hoitamaan tarvittaisiin ennen muuta lähihoitajia, jotka huolehtivat vanhusten perustarpeista, pukeutumisesta, riisuutumisesta, ruokailusta, hygieniasta ja wc-toimista. Uutta hoitajaryhmää, hoiva-avustajia, kouluttamalla saataisiin nopeasti lisää käsipareja.

Raahessa ei voi puhua työperäisestä maahanmuutosta, sillä vanhushoidossa on vain muutama yksittäinen ulkomaalainen hoitaja.

– Mutta kyllä se joudutaan ottamaan keinovalikoimaan, että saadaan työväkeä tekemään hoitotyötä. Miten se järjestellään, siitä pitäisi päättää yhdessä sairaanhoitopiirin alueen toimijoiden kanssa ja luoda henkilöstöstrategia.