Ennen Raahessa pelättiin kylmää merituulta ja rantametsiä suojeltiin kaikin keinoin. Nykyään ei enää tuulta pelätä, ja kiinnostus rantarakentamiseen tuntuu kasvavan (Kaleva 14.12.17 ). Muutamia vuosia sitten kun Pikkulahden pohjukan rakentaminen alkoi, pelkäsimme, että meneeköhän merimaisema pilalle. Onneksi ei mennyt, vaan talot asettuvat sikseenkin hyvin ympäristöönsä eivätkä peitä merimaisemaa kulkijoilta.
Toisin kävi kirjaston ja lukion merenpuoleisella alueella. Ne kaksi isoa kerrostaloa olisivat saaneet jäädä rakentamatta. Ne peittävät merinäkymän, ja niiden ulkonäöstä voi sanoa, että niitä katsellessa ei silmä nauti näkemästään. Muistelen, että kun toinen talo oli valmistumassa, rakentajayhtiön edustaja mainitsi lehtijutun mukaan, että tuosta kun saataisiin tontteja Merikadun koulun edustalta, niin tehtäisiin taloja lisää. Toivottavasti siltä alueelta ei enää löydy tontteja tuollaiselle merimaiseman tuhoamiselle.
Nostan hattua Varvin asukasyhdistykselle, joka sitkeästi taisteli Pointon ja Sutelan välisen alueen pitämiseksi rakentamattomana puistona. Siinä säästyi yksi parhaista maisemista Raahen saaristoon.
Nyt kun Merikadun koulua puretaan, on alettu miettiä mitä rakennettaisiin koululta vapautuvalle tontille (Raahelainen 16.12.17 ). Nyt on tuumaustauon paikka. Sopii kysyä, miksi pitäisi rakentaa jotakin. Ennen koulun rakentamista alueella oli pientä rantametsikköä, kaupunkilaisten kerhomaita, niittyä ja osa Lemmenpolkua.
Olen vahvasti sitä mieltä, että kun ”matkailua nostetaan kaupungin keskeiseksi kantavaksi teemaksi” (Kaleva 10.12.17), alueelle ei pitäisi touhuta mitään rakennuksia. Siinä voisi olla samanlainen kaikkien yhteinen oleskelupuisto kuin Merimuseon pohjoispuolinen ranta-alue on. Makasiinimuseo on kyseisellä alueella, mutta se on ollut Merikadun koulun takana pimennossa. Museon edustaa tulisi jotenkin selkeyttää meren puolelta. Sen arvo rannasta ja mereltä nähtynä korostuisi.
Kylmälläniemellä entinen leirintäalue, osa Varvia ja Santaholman alue ovat kaikki hiljakkoin toteutettua rantarakentamista. Eikö se jo riitä! Miksi pitäisi vieläkin peittää merinäkymää? Tuskin silloin toteutuu uuden kaupunkistrategian kohta, jossa tavoitteena on ”ouvosti houkutteleva kaupunki ityllisen meren äärellä houkuttelevine rantoineen ja saaristoineen” (Kaleva 10.12.17).
Jk. Kun 1950-luvulla käveli Velkaperältä keskustaan ja tuli Kuljunmäen yläpäähän (nykyisen RS:n toimitalon kohdalle), eteen avautui juhlallinen näky: pitkän pitkä Rantakatu ja sen päässä avoin meri ja siintävät seljät niin kauas kuin silmä kantoi. Tämä uljas näkymä on ollut vuosikymmeniä puiden peittämänä. Olisiko mahdollista, että sairaalan rannasta Rantakadun pään kohdalta raivattaisiin muutamia puita pois? Palautuisi komea merinäkymä kaikkien paikkakuntalaisten ja turistienkin ihailtavaksi.