Lukijalta
Mielipide

Lukijalta: Raideliikenteen kehittämisrahaa myös Raahen alueelle

MIELIPIDE Äskettäin Raahen rautatieaseman 120-vuotisjuhlassa puhunut Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Myllymäki esitti mielenkiintoisen pohdinnan, että jos ja kun kakkosraiteen rakentaminen Ouluun asti jatkuu, se pitäisikin rakentaa sivuun, eli Ylivieskasta lähtien Kalajoen ja Pyhäjoen kautta Raaheen, missä se yhtyisi entiseen Raahe-Tuomioja-rataan. Se olisi mahtava asia tämän alueen teollisuudelle, matkustajaliikenteelle ja yleensäkin alueen kehittymiselle ja hyvinvoinnille.

Valitettavasti tuo hyvä ajatus pääradan linjasta poikkeavana tuskin voisi toteutua, sillä valtion edustaja, Väylä, on asettanut kahden raiteen yhdistelmälle selkeät tavoitteet, eli kapasiteetin lisäyksen lisäksi sen tulee mahdollisimman paljon nopeuttaa matkustamista, jopa 200 km/h-nopeudella.

Sitä varten on rata kunnostettu ja poistettu vaaranpaikat, eli tasoristeykset. Siihen kuvioon tuskin sopisi tämä kakkkosraiteen ”maaseutukierros” hidastuksineen ja pysähtymisineen.

Aikoinaan 1800-luvulla, kun Pohjanmaan rataa suunniteltiin, Raahen laivaporvarit sen jyrkästi torjuivat vahingollisena kilpailijana Raahen purjekauppalaivastolle.

Kuitenkin kohta höyrylaivateknologia syrjäytti purjekauppalaivat. Ei ollut Raahen kaupunginisillä realismin tajua eikä tulevaisuuden visioita.

Sitä vastoin pienen naapurikaupungin Kokkolan kaupunginisillä niitä oli, joten he ottivat rautatien. Osittain sen ansiosta ja osittain maakuntakeskuksen statuksesta johtuen Kokkola on nyt jopa lähes keskisuuri ja elinvoimainen kaupunki.

Tuosta Myllymäen esittämästä hyvästä ajatuksesta ei pidä luopua, vaan jatkuvasti painaa päälle vaatimuksella saada sivurata välille Ylivieska-Kalajoki-Pyhäjoki-Raahe. Tästä lähtien onkin jo valmis raide pääradalle saakka.

Vaatimukselle on kova painoarvo, sillä Kalajoki on kehittyvä ja elinvoimainen kaupunki, Pyhäjoki on tuleva ydinvoimalapaikkakunta ja Raahe on edelleen kehittyvä teollisuus- ja koulukaupunki.

Kun tämän ajatellun ratareitin vaikutusalueella on 40-50 000 asukasta, olisi tavaralikenteen lisäksi mahdollista saada myös matkustajaliikennepalveluita. Tällä väestöpohjalla pitäisi kyllä jo paikallisen työmatka- ym. matkustajaliikenteen kannattaa.

Kaukoliikenne (pikajunat) olisi tietenkin mahdotonta, mutta liittymäliikenne toimisi.

Tämän alueen kansanedustajien tuleekin tästä tehdä aloite hallitukselle ja muutoinkin pitää jatkuvasti esillä tätä alueelle tärkeää asiaa.

Osmo Leinonen