Raahen Seudussa kerrottiin aiemmin, että Polusjärven tuulivoimaloiden paikkaa piti siirtää peräti metrin verran, jotta 2 kilometrin etäisyys asutukseen täyttyy. Vähänkin fysiikkaa opiskelleelle tämä metrin siirto tuulivoimamelun leviämisen estämiseksi aiheuttaa makeat naurut.
Lehdessä 19.5.2017 eräs Pyhäjoen valtuutettu väitti myös, että Saksassa ja Tanskassa ”… myllyjä on ollut jo paljon kauemmin, eikä sieltä kuulu valituksia terveysvaikutuksista”. Tämä on virheellinen, tuulivoimayhtiöiden toitottama väite kuntapäättäjille. Ymmärrettävää, kun kyseessä ovat yhtiöiden valtavat, kansalaisilta perittävät miljardien tukirahat.
Pelkästään EU:n alueella on jo nyt 31 maasta 1 277 rekisteröityä kansalaisyhdistystä, joilla on ikäviä kokemuksia tuulivoimaloiden terveyshaitoista. Jätetään USA, Kanada, Australia ynnä muut vielä pois laskuista. Lisätietoa löytyy eurooppalaisen kattojärjestön nettiosoitteesta.
Tanskassa on valitusten johdosta meneillään epidemiologinen tuulivoimaloiden terveyshaittatutkimus. Tanskan uusien tuulivoimaloiden rakentaminen maa-alueille on pysähtynyt. Uusia 3 MW:n voimaloita ei voi siellä käytännössä enää rakentaa maa-alueille. Meluraja asuntojen yöaikaiselle tuulivoiman aiheuttamalle sisämelulle on syntyneiden ongelmien takia siellä tiukempi kuin Suomessa (Tanskassa 20 dB, Suomessa 25 dB). Saksassa 4 yliopistoa tutkii nyt laajojen valitusten takia tuulivoimaloiden tuottaman sykkivän melun ja infraäänen haittoja. Ruotsissa tuulivoimarakentamisen on pysähtynyt: alkuvuoden 2017 aikana on tilattu valmistajilta vain kaksi uutta tuulivoimalaa. Katso tästä:
Tanskan myllyjen keskikorkeus on 69 metriä, ja keskiteho yhden megawatin luokkaa, katso: Suomessa uusien voimaloiden teho on 3–6 megawattia, ja korkeudet 200–240 metriä maanpinnasta. Yksi 5 megawatin voimala vastaa teholtaan 6 800 hevosvoimaa, eli noin 12 täysperävaunurekan tehoa. Sillä erotuksella, että rekan ääni lähtee maanpinnalta ja vaimenee maaston takia. Tuulivoimaloiden aerodynaaminen melu taas lähtee yli 200 metrin korkeudelta maanpinnasta, kun tuuli pakottaa 60–80 -metriset lavat pyörimään ja humahtelemaan. Usean tuulivoiman melu voi aerodynamiikan lakien mukaisesti välillä äkillisesti voimistua tai vastaavasti heikentyä, voimaloiden sattuessa välillä pyörimään synkronisesti, välillä eri tahdissa.
Voimalat rakennetaan meillä rannikolle tai muuta ympäristöä korkeammille paikoille, päin vastoin kuin laakeassa Tanskassa. Korkeuserojen ja pohjoisen ilmastomme takia tuulivoimaloiden melu leviää iltaisin ja öisin kauas, pintainversion eli ”peninkulmailmiön” takia. Tuulivoimalat jymisevät yölläkin, kun maanpinnalla on tyyntä mutta ylhäällä tuulee. Tämän tietää jokainen, joka on kuunnellut tuulivoimaloiden melua, eri alueilla Suomessa, ilta- ja yöaikaan.
Toivoa sopii, että kuntapäättäjät perehtyvät tosiasioihin ja kuuntelevat asukkaita, eivätkä tee päätöksiä pelkästään tuulivoimayhtiöiden maksamien 400-sivuisten diiba-daaba-konsulttiselvitysten perusteella. Joissa johtopäätös kuuluu tyyliin ”…tällä tuulivoimahankkeella ei todeta olevan vähäistä suurempaa heikentävää vaikutusta…” Siis yhtiöiden mukaan ei mihinkään: ympäröivään luontoon, ihmisiin, eläimiin, lintuihin eikä ötököihin.
