Maa­kun­ta me­nes­tyy hyvällä yh­teis­työl­lä kuntien kanssa: Kun­nil­la ja maa­kun­nal­la on sama tavoite

Maakuntahallintouudistus etenee kovaa vauhtia. Uusi väliaikaishallinto aloittaa toiminnan jo heinäkuun alusta. Uusi maakuntahallinto aloittaa 1.1.2019.

-Pelastustoimi on lähipalvelua nyt ja aina. Kun kansalainen soittaa 1.1.2019 hätänumeroon, paloautot ja ambulanssit lähtevät liikkeelle kuten ennenkin, lupaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen.
-Pelastustoimi on lähipalvelua nyt ja aina. Kun kansalainen soittaa 1.1.2019 hätänumeroon, paloautot ja ambulanssit lähtevät liikkeelle kuten ennenkin, lupaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen.

Historiallista maakuntauudistusta ohjaava maakuntalaki on vielä esitysvaiheessa, mutta siitä huolimatta uutta maakuntaa rakennetaan koko ajan.

Itsehallinnon käsitettä opetellaan, se on maakunnalle aivan uusi asia.

Maakunnalle on tulossa merkittäviä uusia tehtäviä, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoima- ja elinkeinopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, pelastustoimi, aluekehittäminen sekä tienpito- ja liikennejärjestelmäsuunnittelu.

Rahoitusta tulee 17,5 miljardia euroa kunnilta ja 3,9 miljardia euroa valtiolta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja Jussi Rämet pitää rahoitusta naftina.

–Myönteistä on se, että meillä on hyvä kehittämisrahoitusjärjestelmä. Maakunta voi jatkossakin olla erilaisten hankkeiden toteuttaja. Pohjois-Pohjanmaa on iso maakunta ja sillä on hyvät resurssit kehittää sitä, Rämet sanoi keskiviikkona Raahessa järjestetyssä maakuntahallintouudistusseminaarissa.

Pohjois-Pohjanmaalle syntyy 79-paikkainen maakuntavaltuusto. Maakunnan luottamushenkilöt valitaan suorilla vaaleilla.

Valitut luottamusmiehet ovat luonnollisesti vahvasti kytköksissä lähettävään kotikuntaansa.

–Ovatko he kuntien lähettiläitä vai aidosti maakunnan asialla? Mikä tulee olemaan kuntien omistajaohjaus, heitti Rämet seminaarin kuntapoliitikoille.

Maakunnan tehtävien vaikutusta kuntiin on vielä vaikea arvioida. Rahaakaan ei ole vielä senttiäkään, puheenjohtaja muistutti.

Yksi vielä hyvin hahmoton asia on alueellisen tienpidon toteutuminen. Haetaanko siihen yhteistoimintaa Kainuun tai Keski-Pohjanmaan maakunnasta.

–Näen uudistuksessa keskeisenä sen, että pystymme hyödyntämään erityisasiantuntijuutta maakunnallisesti. Toivon mukaan pyritään myös näkemään entistä paremmin isoja kokonaisuuksia.

Kuntien ja maakunnan roolien ja työnjaon määrittelyä ratkotaan Uusi kunta 2019 -hankkeessa.

Kasvupalvelut on uusi yhteistermi perinteisille työvoima-, elinkeino ja yrityspalveluille.

Kasvupalvelualueelle ei siirry mitään tehtäviä kunnilta, vaan ne ovat nykyisiä te-keskuksen ja maakuntien liiton tehtäviä.

Kuntien elinvoimatehtävän merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi yritystilojen järjestely ei kuulu maakunnalle.

–Uudistuksen keskeisin onnistumisen edellytys on, että kuntien ja tulevan maakunnan yhteistyö pelaa. Maakunnan kilpailukyky nojaa siihen. Kunnilla ja maakunnalla on sama tavoite. Myös silloin tällöin havaittua Oulun seudun ja muun maakunnan välistä kiistaa on saatava hälvennettyä, totesi vastuualuejohtaja Petri Keränen.

Uudistuksessa on kaksi raskasta ratsua: palvelujen siirtäminen markkinaehtoiseen tuotantoon ja asiakkaiden valinnanvapaus: millä ehdoilla asiakas valitsee palvelun ja miten siirrytään palveluntuottajalta toiselle.

Keränen näkee uudistuksessa mahdollisuuden edistää maakunnan yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä. Tehtävään kytkeytyvät TE-palvelut entistä vahvemmin.

Pelastustoimialue tulee muodostumaan Oulun, Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastusalueista.

Sisäasiainministeriö ottaa vahvan roolin maakuntien yhteisestä varautumisen yhteensovittamisesta.

Muutos ei ole pelastustoimelle enää kovin hätkähdyttävä, sillä vuonna 2004 pelastusalueissa tapahtui iso yhteenliittymä.

–Maakunnan rooli varautumisessa tulee olemaan hyvin vahva. Henkilökohtaisesti näen, että maakuntajohtaja on vastuussa varautumisesta, sanoi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen.

Niin paljon kuin valinnanvapaudesta puhutaankin maakuntauudistuksen yhteydessä, Haapanen huomautti, että pelastustoimen on oltava julkisen palvelun alla eikä vapaasti valittava palvelu.

–Ensihoidon osalta maakunta päättää tuotetaanko se sote-linjassa vai pelastustoimen palveluna. Jokaisen viiden yliopistosairaalan yhteyteen syntyy ensihoitokeskus.

Pohjois-Pohjanmaan pelastusalue tulee olemaan suuri. Tehtäviä tulee olemaan vuosittain 7 000 ja jos ensivaste liitetään mukaan, ajaa ambulanssi yli 70 000 tehtävää. Sopimushenkilöstö mukaan luettuna Pohjois-Pohjanmaan pelastusalueella tulee olemaan 1 500 tehtävää.

Aikatauluja

Uusi väliaikaishallinto aloittaa toiminnan jo heinäkuun alusta.

Maakuntalaki on tulossa eduskunnan käsittelyyn elokuussa.

Maakuntavaalit pidetään 28.1.2018.

Uusi maakuntahallinto aloittaa 1.1.2019.