Mainos: Raahen Seudun joulutarjous: Raahen Seutu Digi + Lehti 2 kk vain 35 euroa, tilaa tästä!

Maa­kun­ta­mars­sia vah­vas­ti Oulun tahtiin

Maakuntavaalien valmistelut olisivat ehtineet tammikuullekin, mutta siirto saa ymmärrystä. Lokakuun vaaleja kritisoidaan.

Maakuntavaalit siirtyivät tammikuulta lokakuulle. Kaikki eivät usko näiden vaalien toteutuvan lainkaan.
Maakuntavaalit siirtyivät tammikuulta lokakuulle. Kaikki eivät usko näiden vaalien toteutuvan lainkaan.

Kun maakunnan pääkaupungin Oulun asukasluku on puolet maakunnasta, ei tarvitse olla meedio ennustaakseen, minkä tahtiin maakuntaa rakennetaan jatkossa. Yli 200 000 asukkaalla on ja pitääkin olla sananvaltaa 411 000 asukkaan maakunnassa. Kahvipöytäkeskusteluissa kysymys kuuluukin, tulevatko muu kunnat kuulluiksi.

Vallan keskittymistä maakuntakeskuksiin ja suuriin kaupunkeihin on kritisoitu ympäri maan. Muun muassa Uudellamaalla 22 kuntajohtajaa mainitsi yhteisessä kannanotossaan vaalitapaa epädemokraattiseksi. Pienistä kunnista on vaikea päästä valtuustoon.

Oulun hegemonia näkyy myös Pohjois-Pohjanmaalla jo nyt puolueiden ehdokasasetteluissa. Useimmissa puolueissa oululaisille ehdokkaille on varattu puolet tai liki puolet sallitusta maksimimäärästä, joka on 118. Maakuntavaltuutettuja valitaan 79.

Useimmissa puolueiden piiritoimistoissa oli jo laadittu alustavaa ehdokasasettelun aikataulua. Vaalien siirryttyä presidentinvaalien yhteydestä tammikuulta lokakuulle, piirretään aikajanaa uudelleen.

Pohjois-Pohjanmaan suurin kuntapuolue keskusta on varannut Oululle 42 ehdokaspaikkaa. Maakunnan toiseksi suurin kaupunki Raahe vain vikisee kuudella paikallaan. Siikajoelle on varattu kaksi ja Pyhäjoelle yksi ehdokkuus. Piirihallituksen peukalon alla on vielä 14 paikkaa jaettavaksi edustavuuden varmistamiseksi.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen näkee, että kuntakiintiöt takaavat alueellisuuden.

–Henkilö, joka saa luottamusta, on koko maakunnan asialla, tyrmää toiminnanjohtaja siltarumpupolitiikan.

Keskustalla on hyvät tunnelmat. Ollikainen uskoo ehdokaskiintiön täyttyvän, sillä paikallisyhdistykset ovat pudotelleet ehdokasehdokkaita tasaiseen tahtiin. Lopullisen ehdokaslistan sorvaa piirikokous piirihallituksen valmistelemana.

Valtakunnallisissa mittauksissa toiseksi suurimman puolueeksi nousseessa SDP:ssä puolueen Oulun piiri päättää ehdokasasettelusta. Raahen demarien puheenjohtaja Paavo Törmi toteaa, että puolueen lähtökohtainen tavoite on täysi lista. Laskennallisesti Raaheen tulisi seitsemän ehdokasta, Siikajoelle kaksi ja Pyhäjoelle yksi. Ehdokasasettelua Törmi pitää erittäin tärkeänä Oulun ulkopuolisen maakunnan kannalta.

–Olemme valmiita voittamaan nämäkin vaalit.

Vaalien siirtämistä vuoden 2018 lokakuulle hän pitää järjettömänä, jo taloudellisista syistä. Yhdet vaalit maksavat valtiolle 12 miljoonaa euroa.

–Viisi kuukautta eduskuntavaaleihin. Näistä tulee eduskuntavaalien esivaalit, arvelee Törmi ja pelkää maakunnan hyvän unohtuvan.

–En usko, että vaaleja tulee, päättää Törmi.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotungin mukaan Vasemmistoliitto olisi ollut valmiina vaaleihin, vaikka ne olisi järjestetty tammikuussakin. Koneisto on valmiina, mutta nyt valmistautumiseen jää enemmän aikaa. Karkeasti laskettuna puolueensa ehdokkaista puolet tulee Oulusta, mutta toisaalta katsotaan myös kannatusta kunnassa. Alavuotunki myöntää törmänneensä huoleen Oulun voimasta.

Vasemmistoliiton piireissä ennakko-odotus on, että puolueen kansanedustajat ovat mukana vaaleissa.

–Olisi tosi tärkeää, että olisi linkki maakunnan ja eduskunnan välillä.

Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen toiminnanjohtajan Jaakko Salovaaran mukaan myös kokoomuksen ehdokasasettelu noudattelee puolet ja puolet linjausta. Myös puolueen kannatus paikkakunnalla merkitsee. Jo ensimmäinen 30 ehdokkaan nimilista on päätetty. Jatkoa seuraa parissa kolmessa erässä. Tavoite on täysi lista.

–Toivottavasti nyt vahvistetut ehdokkaat ovat myös lokakuussa käytettävissä.