Maa­ti­lat kai­paa­vat joh­ta­mis­ta

Maatilojen kehitys pakottaa maanviljelijöistä johtajia ja talousosaajia. Ruukin maaseutuopistolla alkaa syksyllä johtamisalan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus.

 Ruukin maaseutuopiston rehtori <span class="type--person">Esa Lehto</span>. Toisen vuosikurssin aloittavat Aamu Siltakoski (oik.), Mira Kovala ja Noora Saaranen ovat paiskineet työvuoroja kesälläkin läheisellä hevosurheilukeskuksella.
Ruukin maaseutuopiston rehtori Esa Lehto.
Ruukin maaseutuopiston rehtori Esa Lehto.
Kuva: Miia Lahti

– Maaseudun rakennekehitys on ollut huimaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maatalousyrittäjän täytyy taitaa eläintenhoito ja maanviljely, mutta selviytyäkseen on opittava analyyttiseksi ja kriittiseksi omaa tekemistä kohtaan, tiivistää maatalousyrittäjä Sirpa Lunki motiiveistaan aloittaa opinnot Ruukin maaseutuopistolla ensi lokakuussa.

Kylmä fakta on, että Suomen maatalouden kannattavuus on heikentynyt. Maatalousyrittäjä kaipaa tekemisilleen uusia työkaluja pitääkseen kaulansa jotenkin pinnan yläpuolella. Ruukin maaseutuopistolla alkavalla uudenlaisella johtamisalan ammattitutkintoon valmistavalla koulutuksella halutaan auttaa välttämään se pahin: tiedon puutteessa konkurssiin ajautuminen.

– Osa alueemme tiloista on taloudellisesti heikentyneessä oravanpyörässä, missä kuljetaan vaikeuksista toiseen. Kaikki maatalousyrittäjät eivät ole pystyneet vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen, eikä se ole heidän vikansa. Maatalousyrittäjät eivät ole osanneet arvata, mihin tulevat joutumaan, kun tilan laajennuksia on alettu alun perin suunnittelemaan, kertoo Ruukin maaseutuopiston rehtori Esa Lehto.

Maatilojen taloustilanne on kärjistymässä jyrkästi.

Maatalouden erityisasiantuntija Osmo Aution mukaan velkasaneeraus- tai konkurssihakemuksia oli viime toukokuussa suunnilleen ”tila per viikko”, kertoi Maaseudun Tulevaisuus. Menneiden vuosien korkean maidonhinnan varassa investoineet tilat ovat sitkutelleet tappiolla siitä saakka, kun Putin löi Venäjän rajat kiinni.

Pankit tarjoavat erilaisia kriisilainoja maatalousyrittäjille.

– Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että pitäisi antaa mennä, konkurssiin asti. Löysässä hirressä roikkuminen nähdään vieläkin pahempana vaihtoehtona. Osa ongelmista juontaa juurensa kuitenkin siihen, että maanviljelijän työnkuva on muuttunut niin nopeasti uuteen suuntaan, Lehto kertoo.

Tarve johtamiskoulutukselle on siis enemmän kuin ajankohtainen.

– Maanviljelijän täytyy osata suunnitella ja budjetoida, johtaa taloutta sekä henkilöstöä eli olla hyvä esimies. Juuri näitä johtamisalan osa-alueita tullaan opiskelemaan tulevassa koulutuksessa, jatkaa Lehto.

Nykyajan maatilat ovat helposti yli miljoona euroa maksaneita laitoksia, mutta suurin osa suomalaisista tiloista on pieniä tai keskisuuria.

– Monilla on väärä mielikuva, että maatilojen tulee olla jättisuuria. Varsinkin Siikajoen alueella suurin osa tiloista on keskisuuria, ja sillä mittakaavalla voi myös tienata elantonsa. Tosin tilojen rakentamiskustannukset ovat karanneet käsistä, Lunki kertoo.

Lunki haluaa tilastaan omannäköisen ja kokoisen. Se vaatii uutta tietoa, vertaistukea, rohkaisua ja taloudellista viisautta.

– Oman toiminnan kehittäminen on yksi syistä lähteä mukaan koulutukseen. Emme ole mieheni kanssa eilisen teeren poikia. Molemmilla on jo työuraa takanapäin. Johtamisalan koulutus antaa toivottavasti ideoita taloudelliseen kannattavuuteen ja tuo mielekkyyttä päivittäiseen työhön.

Tulevaan koulutukseen odotetaan noin 8-12 aikuisopiskelijaa.

– Työharjoittelu tapahtuu omilla tiloilla. Opiskelun hyöty tulee siis suoraan omaan yritykseen, Lehto huomauttaa.