Mamu vai­kut­taa Etnon kautta

Venäläissyntyiset Ekaterina Zon ja Marina Alapere asuvat Raahessa ja vaikuttavat Etnossa, etnisten suhteiden neuvottelukunnassa. Heillä on ideoita maahanmuuttajien tilanteen parantamiseksi.

Suomalaiset yrittävät monin tavoin auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan Suomeen: etnisten asioiden neuvottelukunta Etno on yksi tapa.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen asettaman Etnon hallituksessa toimivat venäläissyntyiset raahelaiset, Suomi-Venäjä -seuraa edustava kaupunginvaltuutettu Marina Alapere ja Raahen Monikulttuurisen yhdistyksen Toivon puheenjohtaja Ekaterina Zon vaikuttavat melko tyytyväisiltä siihen, miten kotoutusyrityksissä on Raahessa onnistuttu.

Ekaterina Zon puhuu Etnosta pelkkää hyvää, samoin Marina Alapere. Heistä maahanmuuttaja saa Etnosta tukea ja apua sekä tietoa politiikasta ja erilaisista mahdollisuuksista. Etnosta saa jopa rahallista tukea tapahtumien järjestämiseen. Etnon hankkeet ja työpajat ovat hyödyllisiä: niistä on oppinut paljon.

–Kokouksista saa infoa ja tietoa muun muassa maahanmuuttajapolitiikasta. Tällainen lisää maahanmuuttajien osallistumista. Maahanmuuttajien pitää olla osallisia yhteiskunnassa eikä vain pysyä kotona. Se auttaa kotoutumisessa. Yleensä maahanmuuttajaäideillä ei ole töitä, vaan he ovat kotona, Zon sanoo.

Zonin mielestä maahanmuuttajanaisille tulisi suunnata koulutusta. Monikulttuurinen yhdistys Toivo ry järjestää suomen kielen kursseja, mutta niitä tarvittaisiin lisää.

Maahanmuuttajilta puuttuu Raahessa ihminen, joka ottaa maahanmuuttajan vastaan. Sekä Zon että Alapere kaipaavat maahanmuuttajakoordinaattoria.

–Onko meillä kaupungissa sellaista henkilöä, joilta saa neuvoja ja joka koordinoi, mihin pitäisi lähteä, ja joka yhdistää ne henkilöt, jotka voivat auttaa? kysyy Alapere.

–Maahanmuuttajien on tosi vaikea löytää työkumppaneita. Tieto on piilossa, arvioi Zon.

Raahen kaupungin nettisivut on käännetty Marina Alapereen aloitteesta venäjäksi englannin ja ranskan lisäksi. Tiedon ulottumattomiin jäävät ne, joilla ei ole tietokonetta tai älypuhelinta, ja ne, jotka osaavat vain äidinkieltään. Juuri niiden maahanmuuttajien alkuun lähtö on vaikeinta, jotka ovat vasta tulleet eivätkä osaa suomea lainkaan.

–Infopiste maahanmuuttajille olisi hyvä asia: paikka, mistä ihmiset saavat konkreettisia vastauksia ja neuvoja. Eli starttipaikka oikeaan suuntaan, sanoo Alapere.

–Tämä on ihan eri Suomi kuin muutama vuosi sitten. Suomi on nyt kansainvälinen, samoin Raahe. Ihmiset tulevat tänne erilaisista taustoista: työn perässä, perhettä rakentamaan, opiskelijoina... Ihmisille pitää olla tekemistä! Kun ihminen tulee tänne, hän haluaa olla tämän yhteiskunnan tasavertainen jäsen, Alapere muistuttaa.

Zon neuvoo urheiluseuroja tiedottamaan toiminnastaan englanniksi. Maahanmuuttajien lapset kaipaavat kipeästi harrastuksia. Niistä olisi hyvä olla selkeitä tietoja Raahen kaupungin nettisivuilla englanniksi ja venäjäksi. Myös sanomalehtien pitäisi julkaista venäjänkielisiä juttuja.

–Enemmän avoimia taide- ja liikuntakerhoja ja tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille, koska kulttuuri, liikunta ja taide eivät vaadi kielen osaamista, mutta ne kartuttavat maahanmuuttajien voimavaroja ja parantavat elämänlaatua, Zon esittää.

Kaiholla Zon ja Alapere muistelevat Avin rahoittamaa Sportflow-hanketta, jossa maahanmuuttajat pääsivät liikunnan pariin. Hanke ehti toimia Raahessa vain 7 kuukautta; Oulussa se on toiminut 6 vuotta ja jatkuu yhä.

–SportFlow'n kautta on tullut esille, että maahanmuuttajat lapset, miehet ja naiset ovat tosi aktiivisia ja kiinnostuneet erilaisista liikunta-aktiviteeteistä. Naisille tarkoitetun kuntosaliryhmän listalla oli 22 naista eri maasta. Lasten liikuntatouhuun osallistui 19 lasta eri maasta. Myös muu toiminta oli hyvin suosittua, sanoo Alapere, joka oli kutsuttu Raahen SportFlow'n projektinvastaavaksi.

Moni asia on heistä silti hyvin. Birgitta Lahden vetämästä Hyvä alku Raahessa -hankkeesta maahanmuuttajat ovat saaneet hyvää apua. Punainen Risti ja Raahen seurakunta saavat myös kiitosta.