Pakkahuoneen museota vastapäätä sijaitseva pieni Myhrbergin puisto on saamassa päivitetyn ulkoasun. Puistossa olleet vihreät pensaat ovat väistyneet, ja tilalle on tullut lasikankaanomenapuita ja kukkivia ruusuja. Pekkatorilla aiemmin ihastuttaneiden suviruusujen lisäksi puistoon tulee juhannusruusuja, malvaruusuja, sofianruusua ja myöhemmin puistoon tuodaan täysin raahelaista kantaa olevaa viljaminkeltaruusua.
Puiston on suunnitellut Raahen kaupungin puutarhuri Tita Haapajoki, jolla on ollut hänen omien sanojensa mukaan "pykälän jännempi puistoremontti" käsissään. Myhrbergin puisto sijaitsee näet Raahen kaikkein vanhimman torin päällä.
– Sinne ei mennä niin vain kaivamaan. Museoviraston kanssa keväällä tutkittiin paikkaa ja päädyttiin siihen, että 20 senttiä voi kaivaa ilman, että törmätään kivetyksiin ja että paikalle tulee arkeologisia kaivauksia kuten Pekkatorille, kertoo Haapajoki.
Pensasistutuksen kaareva muoto säilyy, mutta tavoitteena on ollut saada kaunis merimaisema näkymään puiston uusilta penkeiltä entistä paremmin.
Kaksi puiston vanhaa koivua jouduttiin poistamaan lahoina. Myös Rantakadun ja Brahenkadun kulmassa oleva koivu on saanut lahovaurion tienhoidon takia, mutta se haluttiin silti säästää tässä vaiheessa.
Puisto on yhdellä Raahen kauneimmista paikoista, ja siihen liittyy niin merenkulun kuin ruusujenkin historiaa.
– Merimiehet ovat tuoneet ruusun alkuja matkoiltaan. Merimiehet ovat tuoneet myös ensimmäiset omenan siemenet Raaheen. Eväsomenoita on tullut Raaheen jo varhain 1800-luvun alussa, kertoo Haapajoki.
Kaikkein perinteisimpiä ruusuja ovat löytöruusuina pidetyt sofianruusu ja malvaruusu, joiden paikallishistoriaa on selvitetty.
Lasikankaanomenapuun juuret ovat myös maailmalla, mutta Raahesta, Pattijoen Ylipään Lasikankaalta Aila Nikolan pihasta löydetty laji on niin täkäläinen, että se kuuluu Haapajoen mielestä ehdottomasti Raahen puistoon. Nyt lasikankaanomenapuuta sitä paitsi saa jo Jari Särkän saatettua sitä lisäykseen. Raahen puistoon niitä tulee 3.
Juuri nämä lajit ovat pärjänneet meidän olosuhteissamme.
"Ruusuinen Raahe" on ollut Tita Haapajoen johtoajatus. Raahen puistoja on hoidettu minimipanostuksella 20 vuoden ajan. Pieneen budjettiin ruusut ovat hyvä valinta. Kruununkirjurin lähelle on tehty ruusuaidanne ja ruusupenkkejä istutettu Pikkulahdenkadun ja Kirkkolahdenkadun väliselle viheralueelle Kauneuskanavan viereen.
– Raaheen on tullut 3 vuodessa 150 yksilöä ja 15 eri lajia ruusuja, kertoo Haapajoki.
Hän on kylvänyt myös kevätiloa istuttamalla tulppaanien ja narsissien sipuleita puistoihin.
– Se ei maksa paljon mitään, ja ne kukkivat monta vuotta, kun valitsee oikeat lajit, tulppaaneista Darwin-hybridejä ja apeldoorneja.
Hän on määrätietoisesti lisännyt Raahen puulajeja ja vähentänyt koivujen määrää. Uusia tulokkaita puistoissa ovat tuurenpihlaja, taatanpihlaja ja kirjometsävaahtera. Vaikutukset näkyvät paremmin puiden kasvettua 15 vuoden päästä.
Entistä suurempi kirjo puita menestyy Raahessa. Sen Haapajoki on havainnut testattuaan omassa puutarhassaan eri lajeja toistakymmentä vuotta.