Mieli lepää mum­mo­la­tun­nel­mas­sa

Aulakosket vaihtavat vapaalle 25 kilometrin päässä kotoa. Tauvon maisemissa järjestetään myös serkusten tapaaminen – ja silloin kuluu lättytaikinaa.

Kaisu ja Antero Aulakosken savusaunan terassia koristaa hauska polttopuista koottu seinämä, ikkunalla tietenkin. Ja näitä puita ei polteta. Aromaan tuvassa aika lähes seisahtuu. Kaisun sisustajansilmä on kiittäminen huoneiden harmoniasta. Pihalla Adalmiina valmistautuu kukkaseppeleiden tekoon. Aromaan pihapiirin ensimmäinen rakennus oli sauna. Se toimii edelleen ja mataluudellaan sopivasti "nöyryyttää" Anteroa. Grillipaikka tulee todennäköisesti olemaan kovassa käytössä kesän serkkutapaamisessa. 14 serkkua syö aika paljon lättyjä. Uuden savusaunan eteisessä on kotoisa tunnelma. Aromaan huoneissa on nokkelia sisustusratkaisuja, kuten sängynpäädyksi asetettu vanha ovi. Vanhaan saunaan mennessä pitää pitkän isännän kunnolla kumartaa. Levollinen ja tasapainoinen sisustus sopii vanhaan taloon. Anteron 92-vuotian tädin tekemä ryijy koristaa tupaa. Savusaunan lämmittäminen on kuuden tunnin operaatio, mutta kaiken vaivan väärti. Antero nauttii Aromaan antamasta vastapainosta, työ kun on pitkälti paperitöitä. Kielokimppu tuvan pöydällä. – Koska kotipihasta on Aromaalle matkaa vain 24 kilometriä, voi "mökillä" piipahtaa vaikka vain iltasella tai tulla viikonlopun viettoon, Aulakosket sanovat.
Kaisu ja Antero Aulakosken savusaunan terassia koristaa hauska polttopuista koottu seinämä, ikkunalla tietenkin. Ja näitä puita ei polteta.
Kaisu ja Antero Aulakosken savusaunan terassia koristaa hauska polttopuista koottu seinämä, ikkunalla tietenkin. Ja näitä puita ei polteta.
Kuva: Vesa Joensuu

Kesämökeillä ja vapaa-ajanasunnoilla on sellainen voima, että niiden asukit tulevat siellä yleensä enemmän omaksi itsekseen kuin mitä arkipäivä antaa myöten.

Kun vaihde nytkähtää vapaalle, vapautuu olemus toteuttamaan omia mielitekojaan ja taipumuksiaan.

Kun Kaisu ja Antero Aulakoski astuvat Aromaan pirttiin, haihtuvat työasiat ja tittelit Tauvon taivaalle. Savusaunaa lämmittävä Antero on vain Antero, ei ylikomisario tai sektorinjohtaja ja kukkia maljakkoon asetteleva Kaisu on Kaisu, ei varhaiserityisopettaja.

Tupa ja kamarit henkivät paitsi muinaisen emäntänsä "Teräs-Iitan" elämää, mutta myös Kaisun ja Anteron sukujen. Kummankin kodin perintö jatkuu matoissa, kalusteissa ja esineissä.

– Olemme halunneet säilyttää mummonmökin tunnelman, Antero sanoo ja istahtaa keinutuoliin.

Pirtillä on vieraaseenkin voimakas vaikutus. Kun katse kiertää muutaman minuutin ikkunoissa, hyppää välillä maljakon kieloihin ja sieltä räsymattojen raitoihin, rauhoittuu kummasti.

Ikkunasta näkyy kuinka merikotka tekee pellon yläpuolella muutaman ringin. Tekee mieli aleksiskiviläisittäin todeta: "kaukana kavala maailma".

Pääskyset tirskuvat ja viuhuvat pihapiirin yllä. Piha on todella piiri, sillä siinä jo olleet ja siihen siirretyt rakennukset ovat harmoninen, suojaisa kokonaisuus.

– Aromaassa ei ole aikataulua. Täällä myös nukutaan hyvin, Kaisu toteaa.

Pariskunta oli pitkään hakenut omaa maapaikkaa. 22 vuotta sitten Raahelaisessa oli ilmoitus ja samantien lähdettiin katsomaan paikkaa. Ostohalu syttyi helposti: pihapiiri tuntui mukavalta ja Tauvon uimaranta olisi lähellä. Vastaavia paikkoja ei ollut myynnissä.

Antero toteaa paikan olevan täydellistä vastapainoa työlle, joka on paljolti papereiden kanssa istumista työpöydän ääressä.

– Työ rasittaa henkisesti, joten on mukava päästä tänne rasittamaan itseään myös fyysisesti.

Rasitusten hedelmät ovat nyt koko perheen ja suvun ilona. Tontille on siirretty kolme vanhaa hirsirakennusta, yksi erityisen komea aitta Kyyjärveltä.

Viimeisin ponnistus on savusauna, jonka haapatukit metsäinsinöörivävy lahjoitti appiukolleen 50-vuotislahjaksi. Siinähän ei auttanut kuin kääriä hihat.

– Vävy oli kaatanut toistasataa tukkia. Ne sahattiin pelkaksi Keski-Suomessa ja Parkkasaaren Aulis salvoi niitä kuukauden verran ja teki kehikon. Poikien kanssa kasattiin sauna valmiiksi. Saunaa tehtiin monena kesänä ja 2014 se oli valmis.

Savusauna lämpiää myös juhannusaattona.

Antero sytyttää kiukaan leppäpuilla. Kiukaassa on 550 kiloa irtokiviä. Vuolukivikehikko painaa 500–600 kiloa, joten melkoisesta lämmitysjärkäleestä puhutaan. Kiuasta peittää rosterinen, kiiltävä kansi.

Lämmittäminen ei ole hätäisen ihmisen hommaa, se kestää viidettä tuntia.

– Häkälöylyissä heitetään reilusti vettä kiukaalle. Siinä lähtee noki ja tuhka liikkeelle. Sitten tuuletan saunan hyväksi.

Räppänät kiinni ja sauna siintymään pariksi tunniksi. Sytyttämisestä noin kuuden tunnin päästä pääsee löylyihin.

– Parhaat löylyt saa muutaman tunnin kylpemisen jälkeen. Lämpö nousee alhaalta ja löyly hivelee ihoa.