Uusi vuosikymmen alkaa kohta. Miten edellinen vuosikymmen on mennyt raahelaisittain.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu päätti lopettaa kokonaan Raahessa tapahtuneen nuorisoasteen koulutuksen vuosia kestäneen hivutuksen jälkeen. Viesti raahelaisille välitettiin sanomalehti Kalevan uutisena 2010. Raahessa oli enimmillään pari sataa insinööri- ja tradenomikoulutuksen aloituspaikkaa. Opiskelijoiden menetys näkyy niin kaupungin katukuvassa kuin opiskelija-asuntojen kysynnässäkin. Muutos on ollut pitkävaikutteinen ja merkittävä.
Elinkeinoelämän näkökulmasta Raahea ei olisi ilman terästehdasta. Raahen terästehdas siirtyi vuonna 2014 muun Rautaruukkiyhtiön mukana osaksi ruotsalaista SSAB-konsernia tapahtuneen fuusion myötä. Suomen valtio omistaa nykyään Solidium Oy:n kautta SSAB AB:n kaikista osakkeista 12,6 % ja kaikista äänistä 9,8 %. Suuri muutos omistuspohjassa on tapahtunut vuosikymmenen aikana. Suomalaisten ja myös raahelaisten vaikutusmahdollisuudet yhtiön päätöksiin ovat vähentyneet jo aikoja sitten. Viimeisin todellinen raahelainen vaikuttaja konsernin johdossa oli teollisuusneuvos Heikki Rusila, kun hän oli yhtiön varatoimitusjohtajana. Rusilan rooli oli merkittävä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun Rautaruukista kehittyi korkean teknologian kansainvälinen teräsyhtiö. Koko kulunut vuosikymmen tehtaalla on tehty investointeja.
Raahessa on tapahtunut paljon myös energia-alalla. Lukuisia tuulivoimala-alueita on kaavoitettu ja rakennettu. Raahe mieli Pohjolan tuulivoimapääkaupungiksi vuosikymmenen alussa. Jopa iskelmälaulaja Jari Sillanpää sijoitti Raahen tuulivoimaan. Raahessa on käynnissä 62 voimalaa, joiden yhteenlaskettu laskennallinen huipputeho on 196,5 MWh. Kuitenkin elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta merkittävä tieto oli se, että Fennovoima Oy valitsi vuonna 2011 ydinvoimalaitoksen rakennuspaikaksi Hankikivenniemen.
Raahen kaupungin tilinpäätöstiedoissa vuonna 2011 elinkeinoelämäosiossa nostetaan Raahessa toimintansa aloittanut Laivakankaan kultakaivos, joka työllisti vuoden 2011 lopulla yli sata henkilöä. Vuosikymmenen aikana kaivosasiat ovat olleet tapetilla myös ferrovanadiinin nimissä. Se tarina päättyi otsikkoon: ”Ferrovan Oy konkurssi”. Raahen ferrovanadiinitehtaan rakentamiseksi ei löytynyt edellytyksiä. Selvitysmies jätti vuonna 2019 konkurssihakemuksen Oulun käräjäoikeudelle. Sittemmin on huhuttu, että vastaava tehdas nousisi Ruotsin puolelle Vattenfallin rahoittamana.
Raahen alueella tapahtuu. Kultakaivoksen avaamista valmistellaan nyt kolmatta kertaa. Kanadalainen Otso Gold suunnittelee aloittavansa tuotannon kesällä 2020. Fennovoiman on tarkoitus hakea ydinvoimalaitoksen rakentamislupaa vuonna 2021. Laitos olisi valmiina tuotantoon vuonna 2028.
SSAB:n massiivinen tulevaisuuden hanke fossiilivapaasta teräksestä on käynnissä. Raaheen on tulollaan investointeja. Toivottavasti teräskourat eivät lakkoile tehtaan tulevaisuutta, sillä läntisissä teollisuusmaissa asiat sovitaan neuvottelemalla. Ruotsalainen SSAB ja sen kansainväliset asiakkaat haluavat, että tuotteet valmistuvat ja ne toimitetaan ajallaan. Tämä pätee myös muihin vientituotteisiin.
Palaan vielä koulutukseen. Toisen asteen koulutuspaikkoja meillä on Raahen lukiolla, Raahen porvari- ja kauppakoululla ja koulutuskeskus Brahella. Pidetään niistä tiukasti kiinni ja kehitetään ammattikorkeakoulutuksen mahdollisuuksia edelleen. Vuoden 2018 alusta alkoi rakennusinsinöörikoulutus Koulutuskeskus Brahen ja Kajaanin AMK:n yhteistyön tuloksena. Koulutus paikkakunnalla on tärkeää 2020-vuosikymmenellä Raahen elinvoimaisuuden ja kehityksen kannalta.
Hyvää Uutta Vuotta ja alkavaa vuosikymmentä 2020!