Tilaajille

Mitä jos Viipuri olisi ra­ken­net­tu Han­hi­ki­vel­le - Suun­ni­tel­ma Suomen toi­sek­si suu­rim­man kau­pun­gin ra­ken­ta­mi­ses­ta tehtiin tal­vi­so­dan jälkeen

Hanhikivi on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös ja valtakunnallisesti arvokas kohde. Se sijaitsee Hanhikiven niemellä Raahen ja Pyhäjoen rajalla.
Hanhikivi on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös ja valtakunnallisesti arvokas kohde. Se sijaitsee Hanhikiven niemellä Raahen ja Pyhäjoen rajalla.
Kuva: Vesa Joensuu

Viime juhannuksena kirjailija Anna Kortelainen seisoi Hanhikiven niemellä ja katseli merta kohden. Viereisestä ydinvoimalatyömaan ohi Kortelainen näki sielunsa silmin miten alueelle on nousemassa uusi Viipuri, menetetyn Viipurin tilalle nouseva Suomen toiseksi suurin kaupunki.

Talvisodan aikana viipurilaiset luetteloivat tarvitsemansa koti-irtaimiston ja luovuttivat kotinsa avaimet viranomaisille. Viipurilaisten sijoittamisessa oli omat ongelmansa. Kaupunkilaiset eivät kyenneet hankkimaan toimeentuloa maalla, eikä heitä haluttu Helsinkiin sekoittamaan työmarkkinoita. Keväällä 1941 Urho Kekkonen ehdotti uuden kaupungin rakentamista Pohjanmaan rannikolle.