Siikajokinen Eero Majava on saanut lapsenlapsiltaan lempinimen mökkipappa.
–Onhan se ihan osuva. Minä kun olen aina tykännyt nikkaroida ja mökkejä on päässyt kertymään aikamoinen määrä. Mutta nyt olen lopettanut rakentamisen. Mieluummin vain oleskelen.
Heinäkuinen aurinko lämmittää mukavasti ja on riehaannuttanut pihapiirin puut ja pensaat täyteen kukkaloistoon. Juuri tähän aikaan kesästä 80 vuotta sitten pikkuinen poika näki päivänvalon.
Paikkakin on sama.
–Synnyinsijoilla tässä ollaan, Majavaojan varressa.
Majavan perheen juniori pääsi kiinni työnlaitaan heti kun kynnelle kykeni. Isä-Majava oli monen toimen mies: maanviljelijä, kalastaja ja seppä. Poika pääsi mukaan tositoimiin palkeita pumppaamaan.
Eero Majava muistelee isänsä työtä kaikella arvostuksella. Kyläsepän palvelut olivat tärkeitä eikä poropeukalosta ollut niihin töihin.
–Siihen aikaan piti raudoittaa reenjalakset ja kärrynrattaat. Se oli tarkkaa puuhaa.
Oma leipäpuu lähti urkenemaan kaivinkonehommissa, aluksi renkinä.
–Siltatyömaita, kanavien kaivamista, vesijohtojen vetämistä. Työmaat olivat ympäri maakuntaa. Kun kyllästyin kiertämään, otin lopputilin ja lähdin Ruotsiin hommiin.
Tehdastyö naapurimaassa osoittautui myrkylliseksi.
–Työskentelin kumitehtaalla kemikaalien punnitsijana. Astioiden kyljissä oli sääriluita ja pääkalloja, mutta suojaimista ei ollut tietoakaan. Neljä vuotta sai riittää.
Paluumuuttaja osti oman traktorikaivurin ja ryhtyi rakentamaan Raahea. Ensimmäinen työmaa oli Vilpunkankaalla, sen jälkeen oli vuorossa Antinkangas.
Terästehtaan kuona tuli mukaan kuvaan siinä vaiheessa, kun ryhdyttiin rakentamaan Lehmirannan aluetta.
–Olin urakoimassa Rautaruukin kuonamontulla kun Sorsan Hugo (kaupungin työpäällikkö) tuli sanomaan, että nyt tarvitaan paljon soraa. Lehmiranta oli siihen aikaan alavaa ja märkää lutakkoa. Minulle tuli idea ja sanoin, että ruvetaan ajamaan sinne tätä kuonaa, Eero Majava muistelee.
Kaupungininsinööri Jussi Larsson hyväksyi ehdotuksen ja kuonalla päätettiin koemielessä pohjustaa 50 metrin pätkä Härkäsalmenkatua.
–Kuona osoittautui niin mainioksi täytemateriaaliksi, että ei aikaakaan, kun Rautaruukin omat isännät perustivat toimikunnan, joka rupesi tutkimaan kuonan hyödyntämistä. Kuonajaloste oli syntynyt.
Maanrakennusurakoitsijan omassa elämässä tapahtui käänne vuonna 1996.
–Sanoin pojalle, että saat ruveta jatkamaan tätä yritystä. Kaikeksi onneksi hän suostui.
Noihin aikoihin henkiset asiat alkoivat nousta Eero Majavan elämässä etusijalle.
–Rahan perässä juoksemisesta loppui maku. Tulin siihen tulokseen, että vähemmälläkin tohinalla sinne hautaan ehtii.
Aurinkoisella kotipihallaan istuskeleva valkopartainen mökkipappa on kuin tyytyväisyyden perikuva. Läheltä kuuluu vaimea surina: mehiläispesässä ahkeroidaan kesän hunajasatoa. Pihan toisella laidalla on hyvin hoidettu kasvihuone ja kasvimaa, joista on jo päässyt maistelemaan kesän ensimakuja.
Onko hunajassa ja kasveissa hyvän olon salaisuus? Ei ihan.
–Ihminen tarvitsee myös hyviä ajatuksia. Ne eivät tule itsestään, vaan niitä pitää harjoitella, joka ikinen päivä. Me jokainen olemme itse vastuussa ajatuksistamme ja puheistamme. Negatiivisia ajatuksia kannattaa yrittää välttää niin paljon kuin mahdollista, koska ne kääntyvät loppujen lopuksi aina omaan nilkkaan.
Eero Majava
Syntyi Siikajoella 10. heinäkuuta 1937.
Ei juhli vanhenemistaan julkisesti, vaan syntymäpäiväkahvit juodaan perhepiirissä.
Maanrakennus E. Majava Oy:n perustaja.
Kaksi tytärtä, yksi poika, lapsenlapsia jo neljännessä polvessa.
Asuu Seija-vaimonsa kanssa synnyintilallaan Siikajoen Majavaojan varressa.
Motto: Jokainen on vastuussa omista ajatuksistaan ja sanoistaan.
