Maanviljelijöillä on ollut vaikea syksy. Puinnit ovat myöhässä.
–Tänä vuonna puinnit aloitettiin samaan aikaan, kun normaalina vuonna on lopetettu, MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä sanoi.
Menossa on jo kolmas vaikea syksy.
–Väkisinkin jää satoa peltoon, MTK Pohjois-Suomen puheenjohtaja Jari Ahlholm sanoi.
Jos rehua ei saada omilta pelloilta, se joudutaan ostamaan muualta.
–Tulee olemaan erittäin kallis ensi vuosi.
Maataloustukiin on tehty tällä hallituskaudella suuret leikkaukset. Vaikka valtiovarainministeriön esittämä 33 miljoonan tukileikkaus on kutistumassa noin 12 miljoonaan euroon, leikkaukset ovat maatalousyrittäjille vaikeita.
Ahlholm toivoi hallitukselta sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät lisää tilojen taakkaa.
Keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas sanoi, että hallitus on joutunut etsimään suuret säästöt.
–Nyt ei ole tarvetta lisäleikkauksille, hän lupasi.
Hän myös lupasi, että maatalouden investointeihin on tulossa rahaa.
Puintien kannalta hankalaa syksyä käsiteltiin MTK:n Oulun vaalipiirin kansanedustajille järjestämässä tapaamisessa.
Huolenaiheita olivat myös tukijärjestelmän oikeudenmukaisuus ja EU:n ympäristövaliokunnan esitys metsien hiilinieluista.
Tukijärjestelmistä poistui yläikäraja vuoden 2015 alusta. Aiemmin maataloustukia ei myönnetty yli 65-vuotiaille.
Tukien myöntämisperusteiden muututtua tapahtui sitäkin, että viljelyn jo lopettaneet aloittivat viljelyn uudestaan ja alkoivat saada tukia.
Tukea saavat pellot eivät välttämättä ole kuitenkaan tehokkaassa käytössä. MTK:n mukaan peltoja saatetaan viljellä eläkkeellä näennäisesti.
–Eläketurvaa ja maatalouspolitiikkaa ei pidä sekoittaa keskenään, Ahlholm sanoi.
MTK:n mielestä nykyinen tukijärjestelmä vähentää maanomistajien halukkuutta myydä tai vuokrata tiloja. Aktiiviset ja tuotantoaan kehittävät maanviljelijät joutuvat etsimään muita keinoja lannanlevitysalan ja rehuomavaraisuuden turvaamiseksi.
Peltojen hinnat ovat nousseet. Se on johtanut uusien peltojen raivaamiseen. Usein raivatut pellot ovat hiljattain kotieläintalouteen investoineilla tiloilla. Raivatut pellot eivät ole kuitenkaan päässeet tukijärjestelmän piiriin.
MTK:n mielestä tilanteen helpottamiseksi olisi tärkeää, että aktiivitilojen kaikki pellot saataisiin tukien piiriin.
Raivattujen peltojen tuki vaatisi vuosittain 50 miljoonan euron lisärahaa.
Tukikelpoisuus on nopein keino vaikuttaa myönteisesti tilojen ympäristökuormaan, kun ojitukseen, kalkitukseen ja lohkokoon kasvattamiseen saadaan riittävästi varoja.
MTK:n kansanedustajille välittämän tiedon mukaan EU:n ympäristövaliokunnan esitys metsien hiilinieluista tarkoittaisi sitä, että Suomen metsien hakkuut pitäisi jäädyttää 20 vuoden takaiselle tasolle.
–Nykyinen hyvä metsien tila on saatu aikaan tehokkaalla metsänhoidolla, MTK:n metsäasiantuntija Markku Ekdahl sanoi.
Hän ei pitänyt oikeana sitä, jos metsänhoidollisiin toimiin aletaan puuttua poliittisilla päätöksillä.
–Pelolla seurataan päätöksiä, joita EU:ssa tehdään.
Metsätiloilla ongelmia on puolestaan perikunnan omistamilla tiloilla. Kun tilaa ei saada jaettua, metsät tahtovat usein jäädä hoitamatta.
Tilaisuudessa pidettiin tärkeänä, että perikuntien metsät saataisiin aktiivisen metsänhoidon piiriin.
Tietoiskun jälkeen kansanedustajat pääsivät tutustumaan kahdella raahelaiselle tilalle. Ensimmäisenä he kävivät Sauli Joensuun nautakarja- ja lammastilalla. Sen jälkeen vuorossa oli Sami Nivalan kasvinviljelytila.
