Asunto- tai kiinteistökauppa on suuri kauppa, johon liittyy suuria riskejä ja jota saatetaan puida lopulta oikeudessa.
Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy on erikoistunut asunto- ja kiinteistökauppariitoihin. Sen eteen on tullut tapauksia, joissa ongelmat juontuvat siitä, että kauppasopimusta ei ole tehty tarpeeksi huolellisesti.
– Ostajan ja myyjän tulee kiinnittää kauppakirjaan erityistä huomiota, muistuttaa asianajaja, varatuomari Kalle Pyrhönen.
Kauppakirjassa sovitaan kaikki, mikä kaupassa on merkityksellistä.
– Osapuolten on syytä kirjata kauppakirjaan kaikki kaupan ehdot yksityiskohtaisesti, jotta niillä olisi merkitystä riitatilanteessa. Erityisesti myyjän tekemät vastuunrajoitukset vaikuttavat siihen, millaisiin toimiin ostaja voi kaupan jälkeen ryhtyä, korostaa Pyrhönen.
Vastuuta voidaan rajoittaa esimerkiksi tietyn kiinteistössä olevan virheen osalta siten, että kyseinen virhe on huomioitu jo kiinteistön kauppahinnassa.
Kaupanteossa myyjällä on tiedonantovelvollisuus ja ostajalla tarkastusvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että myyjän tulee antaa kaikki kauppaan vaikuttavat tiedot mutta myös oikaista ostajalla olevat virheelliset käsitykset. Ostajan tulee ennakolta tarkastaa kohde, jota on ostamassa.
– Tuntuisi varsin loogiselta toimia kauppatilanteessa ostajana ja myyjänä juuri vaaditulla tavalla. Aina näin ei toimita, tietää Pyrhönen.
Toisinaan kaupan kohde osoittautuu sovitusta poikkeavaksi. Joskus asunnosta on annettu virheellistä tietoa, mutta useimmat asunto- ja kiinteistökauppariidat perustuvat sellaiseen virheellisyyteen, jota kumpikaan osapuoli ei tiennyt kauppaa tehdessään. Kyseessä on silloin salainen eli piilevä virhe.
– Varsinkin vähän vanhemman omakotitalon myyjän kannattaa itse selvittää rakennuksen kunto, kehottaa Pyrhönen.
Omakotitalojen kauppaa varten tehtävä kuntotarkastus sisältää usein märkätilojen pintakosteuden mittauksen, mutta muilta osin tarkastus tehdään aistivaraisesti rakenteita purkamatta.
– Se, ettei tutkimuksia yleensä uloteta rakenteisiin, johtuu monessa tapauksessa kustannusten säästämisestä. Kustannusten säästäminen myyntivaiheessa aiheuttaa kuitenkin usein sen, että kustannukset kertautuvat myöhemmin, jos kauppa riitaantuu salaisen virheen vuoksi, huomauttaa Pyrhönen.
Tyypillisessä riitatapauksessa ostaja esittää myyjälle vaatimuksen, joka liittyy kiinteistössä olevaan virheeseen. Siihen liittyy vaatimus korjata kiinteistön virhe, ja korjauksen kustannuksista esitetään arvio. Ostaja vaatii yleensä tällöin joko kauppahinnan alennusta tai kaupan purkua.
Pyrhönen painottaa sitä, että myyjän tulee olla erityisen tarkka siinä, miten hän reagoi ostajan vaatimuksiin, ja tarkastaa, ovatko esitetyt vaatimukset perusteltuja.
– Tilanne voi olla sellainen, että kiinteistössä on sinällään ostajan kertoma virhe, mutta virhe voidaan korjata muullakin tavalla kuin ostaja on esittänyt ja selvästi pienemmin kustannuksin.
Asuntokauppariidat:
Ovat suhteellisen yleisiä.
Yleisimpiä syitä riitoihin ovat kosteus- ja homevauriot.
Kaupanteon jälkeen saattaa ilmetä vika tai vaurio, josta kumpikaan osapuoli ei ole tiennyt.
Myyjä on vastuussa myös salaisesta virheestä, jos asunto poikkeaa merkittävästi laadultaan odotusarvosta.
Osapuolten kannattaa kirjata sopimukseen kaikki mahdolliset poikkeamat ja huomautukset kaupan kohteessa, jottei niihin voida enää jälkeenpäin vedota.
Se, kummalle kaupan osapuolista virhe jää vastattavaksi, riippuu usein siitä, onko myyjä jättänyt kertomatta tiedossaan olevasta virheestä ostajalle, vai onko ostaja laiminlyönyt velvollisuutensa ottaa selvää kaupan kohteen kunnosta ja tiedoista.
Asuntokauppoihin liittyvissä riidoissa päädytään usein joko hinnanalennukseen, kaupan purkuun tai vahingonkorvauksiin.
Riita kannattaa sopia. Riita tuomioistuimessa kestää usein pitkiä aikoja ja tulee kalliiksi.
Yksityishenkilöiden oikeusturvavakuutus korvaa usein asuntokauppariidoista aiheutuneita asianajokustannuksia.
Lähde: http://www.legistum.fi