Muistin tilaa aletaan sel­vit­tää pi­ka­tes­til­lä, jonka teko vie vain joitain mi­nuut­te­ja

Moni tunnistaa itse muistin heikentymisen.
Moni tunnistaa itse muistin heikentymisen.
Kuva: VESA JOENSUU

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä otetaan tämän kevään aikana käyttöön kuusikohtainen pikatesti muistisairauksien seulontaan. Testin voi tehdä hoitaja tai lääkäri, jos potilas tuo esille huolensa muistista, vaikka hän olisi tullut vastaanotolle jonkin toisen asian vuoksi.

Testin tekeminen kestää vain muutamia minuutteja.

Ennen pikatestin käyttöönottoa muistinsa tilasta huolestuneet on ohjattu kauemmin aikaa vieviin muistitesteihin. Niihin on voinut joutua jonottamaan pitkään.

Pikatestissä potilas vastaa muutamaan kysymykseen ja lisäksi tarkistetaan paino, verenpaine ja syke. Vastausten perusteella asiakas voi saada kuusi pistettä. Jos pisteitä on neljä tai vähemmän, potilas ohjataan perusteellisempiin MMSE- ja CERAD-muistitesteihin. Jos syytä huoleen ei ole, se on hyvä tietää.

Kuusikohtaisen testin lisäksi potilaalta kysytään ammatti ja selvitetään, onko suvussa muistisairaita. Myös alkoholinkäyttö vaikuttaa toimintakykyyn. Jos alkoholinkäyttö on liiallista, potilas ohjataan ensin raitistumaan.

Jos muistiongelma jatkuu kolme kuukautta raitistumisesta, potilasta pyydetään hakeutumaan uudestaan arvioitavaksi. Usein nähdään tilanteen kohentuminen.

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula sanoo, että huoli muistista voi tulla monesta eri syystä. Lähipiirissä nähty muistisairauden eteneminen huolestuttaa, kun itselle sattuu jotain unohduksia.

Stressaantuneena muisti ei tunnu toimivan. Karjula sanoo, että stressi todella vaikuttaa muistiin ja asioita voi unohtua tavallista enemmän.

– Stressissä työmuisti toimii huonosti. Asiat eivät siirry talteen, Karjula on nähnyt.

Ikääntyneen ajokykyarviossa otetaan kantaa myös muistiin. Ajokorttitarkastuksia tekevät yksityislääkärit lähettävät tarvittaessa muistitutkimuksiin.

Karjula korostaa, että tutkimuksiin kannattaa tulla mahdollisimman varhain. Monet sinnittelevät kotona esimerkiksi siksi, että ajokortin menetys huolestuttaa tai kokee muistin tutkimisen loukkaavana.

Viime vuonna ikäihmisten poliklinikalla käyneistä 39 prosentilla ei todettu muistisairautta. Jos on riskitekijöitä, niitä korjataan ja tilannetta seurataan.

Muistisairauden varhaisvaiheessa aloitetulla lääkehoidolla voidaan hidastaa taudin kulkua.

– Muistisairaus on sellainen, että se etenee alussa hitaasti.

Keskivaikeassa sairauden vaiheessa aloitettu lääkehoito voi siirtää laitokseen joutumista puolella vuodella.

Muistisairauksia hoidetaan kahta eri vaikuttaja-ainetta sisältävillä lääkkeillä. Toinen lääke tehostaa aivosolujen välittäjäaineiden toimintaa.

– Se näkyy eloisuutena, aloitekyvyn paranemisena, sanavarasto säilyy paremmin, Karjula listaa vaikutuksia.

Hän sanoo, että lääkinnällä ei saa palautettua menetettyä muistia.

– Hataran lähimuistin kanssa on vain totuttava elämään.

Toinen käytössä oleva lääkeaine kohentaa yleistä toimintakykyä ja auttaa keskittymään.

Ensimmäiset muistisairauksissa käytettävät lääkkeet otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1996. Lääkkeet antavat lisää aktiivisia vuosia ja vähentävät entisenlaisia pitkiä vuodepotilasaikoja.

FAKTA

FAKTA

Piilevä aivojen vajaatoiminta havaitaan monesti, kun ihminen joutuu sairaalahoitoon jostain syystä. Sekavuutta saattaa tulla silloin ensi kerran.

Osa sairastuneista vetäytyy omiin oloihinsa ja jää avun ulkopuolelle.

Muistin selvittäminen on yksi osa toimintakyvyn selvittämistä. Se auttaa ennakoimaan tulevaa. Silloin ehtii laatia edunvalvontavaltuutuksen ja hoitaa monet muut itselle tärkeät asiat.

Muistikyselyssä asiakas itse ja lähiomainen arvioivat, onko arjen hallinta muuttunut aiemmasta.

Jos tulee viitteitä sairaudesta, tilataan pään kuvaus ja muut jatkotutkimukset.