Viime sunnuntaina Pattijoen seurakuntakodissa paljastettiin muistolaatta, jonka tavoitteena on nostattaa kiitollisuutta kaikille 1939–1945 sotavuosien raskaista oloista selviytyneille suomalaisille, myös naisille, nuorille ja lapsille.
–Viime vuonna, kun Raahentienoon Suojeluskunta-, Lotta- ja Sotilaspoikaperinne ry valmistautui Suomi 100-juhlavuoteen, päätimme, että nyt on muistettava kunnioitettujen sotaveteraaniemme ja lottiemme lisäksi kaikkia niitä suomalaisia, jotka yksimielisesti asettuivat puolustamaan rakasta isänmaatamme sen kohtalon vuosina 1939–1945 ja tekemään kotirintamalla nurkumatta raskasta työtä sen hyväksi, sanoi tilaisuudessa puhunut, itsekin sotilaspoikana palvellut Jorma Salkosalo.
Salkosalo muistutti, että noin 70 000 10–17 -vuotiasta sotilaspoikaa ja noin 50 000 lottatyttöä ahersi monenlaisissa talkootöissä ja tehtävissä ilman palkkaa. Sotilaspojat, lottatytöt, muut nuoret ja jopa lapset joutuivat osallistumaan raskaisiin töihin miesten ollessa rintamalla.
Salkosalon mukaan laattoja on aiemmin tänä vuonna paljastettu seurakuntakodeissa Vihannissa, Oulaisissa, Pyhäjoella, Raahessa ja Saloisissa. Valmistamisen mahdollistaneiden lahjoittajien nimet on painettu laattaan.
Paljastustilaisuudessa kappalainen Ville Karppelin esitti seurakunnan puolesta puheenvuoron. Runoilija Yrjö Jylhän runon lausui Pirjo Laukka. Sulevi Leinonen tulkitsi upeasti vaikuttavan isänmaallisen laulun Kuudes joulukuuta ja Raahen mieslaulajien kanssa Veteraanin iltahuudon.
Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala toi tilaisuuteen oman tervehdyksensä. Hän otti esille lottien arvokkaan työn kaatuneiden arkkuun laittamisessa Raatteen tien taisteluiden yhteydessä. Hän arvostaa perinnetyön jatkamista.
Entinen sotilaspoika ja rovasti Kaarlo Hirvilammi puhui kohtalon vuosien uhrauksista. Hänestä nykypolvi arvostaa ja kunnioittaa sodan ajan sukupolven vaivannäköä, sitkeyttä ja uhrivalmiutta.
–Olemme kiitollisia heistä ja olemme kiitollisia heille. Heidän uhristaan kertovat sankariemme leposijat ja niiden muistomerkit kirkkotarhoissamme
–Toivomme, että tämä muistolaatta välittäisi tuleville sukupolville viestin siitä, miten vaikeiden vaiheiden läpi Suomen kansa on joutunut kulkemaan ja mistä se on ammentanut voimansa. Itsenäinen isänmaa on lahja jokaiselle sukupolvelle, ja sen vapauden ja hyvinvoinnin vaaliminen on jokaisen sukupolven tehtävä. Vain yksimielisenä pieni kansa voi säilyttää itsenäisyytensä.
