Murheet unoh­tu­vat kun saha laulaa

Pentti Sipola, 88, kaihtaa taiteilijan titteliä ja kaikenlaisia kehuja. Siitä huolimatta hänen entinen navettansa on täynnä omaperäisiä puuveistoksia, joista huokuu huumori ja lämpö.

<p>Pentti Sipola on elänyt Luohualla koko ikänsä. - Taide on hukkaan mennyttä työaikaa, vitsailee Sipola. </p> <p>Sipolan navettagalleria on täynnä omaperäisiä ihmis- ja eläinhahmoja. </p> <p>Hyvälle maistuvat huulet herättävät mieluisia muistoja taiteilijassa. </p> Taiteiljan oma kuva "ävärtää" eli paljastaa kaljun kohdan.
Pentti Sipola on elänyt Luohualla koko ikänsä. - Taide on hukkaan mennyttä työaikaa, vitsailee Sipola.
Pentti Sipola on elänyt Luohualla koko ikänsä. - Taide on hukkaan mennyttä työaikaa, vitsailee Sipola.
Kuva: Miia Lahti

– Minnoon huitasija.

Pentti Sipola kävelee entisen navettansa sisällä ja esittelee puisia taideteoksiaan. Tanakat ukot ja akat seisovat hiljaa rivissä. Linnut ja muut villieläimet sekoittuvat kirjavaan joukkoon. Navetan perältä löytyy kaksi Jeesusta ristiltä ja vierestä muhkean punaiset puusta veistetyt huulet.

– Hyvän makuiset huulet. Niistä tulee mieleen elämäni parhaat muistot.

Kontrasti ja huumori elävät Sipolan taiteessa. Kulmikkaat ja joskus suloisen kömpelöt teokset valmistuvat yleensä ”yhdellä huitaisulla”.

– Jos oikein ottaa päähän, otan moottorisahan ja alan veistohommiin. Siinä kun se oikein kiljuu ja potkii, niin tulee heti parempi mieli. Niin ne teokset ovat monesti syntyneet, kuvailee Sipola työskentelyä taiteensa parissa.

– Onhan tuolle päähän ottamiselle voimakkaampikin sana. Mutta ei laiteta sitä lehteen. Voisi kai sen piirtääkin, veistelee Sipola.

Sipola kertoo vältelleensä taidetta koko ikänsä.

– Se on sellaista höpöhommaa. Hukkaan mennyttä työaikaa. Niin minä siitä ajattelen.

Mutta taide valitsikin Sipolan. Kun astma ja lehmänkarva-allergia pakottivat Pentin ja hänen vaimonsa Inkerin eläkkeelle karjatilan pitämisestä, piti keksiä tekemistä. Koulu ei kiinnostanut nuorta Sipolaa, mutta piirustus kävi laatuaan. Navetan tyhjennettyä eläimistä Sipola alkoi maalata öljyväreillä tauluja Ruukin kansalaisopistossa. Myöhemmin mukaan tulivat puuveistokset.

– Ne syntyvät oman metsän hukkapölleistä. Jotain niille piti keksiä. Kaikki puulajit kelpaavat. Koivu on tietenkin kaikista kovin materiaali. Ensin vetelen moottorisahalla veistokseen kulmat. Sitten käytän raspia ja talttaa tarkempaan työstämiseen.

Sipolan työt ovat kiertäneet ympäri Suomea eri näyttelyissä.

Häntä on kutsuttu ITE-taiteilijaksi, jotka elävät perinteisesti taidemaailman ulkopuolella. Yleensä ITE-taiteilijoiden teokset ovat kansanomaisia ja ne kuvaavat arkista ympäristöä ja eläimiä. Sipola esittelee puista ukkoa ja akkaa, joille on tehty oksista sauvat.

– Nämä ”sauvakävelijät” lähtivät etelään näyttelyyn. Ukko tuli takaisin, mutta akkaa ei kuulunut. Luulin, että se jäi sinne kapakkahommiin. Akka palautettiin myöhemmin. Eivätkö he näytäkin nyt onnellisilta yhdessä?, Sipola kertoilee omalla, leppoisalla tyylillään.

”Huutaja” on puinen kasvo, jonka aukinaisesta suusta pilkottaa kieli.

– Se oli vahinko. Saha meni puusta läpi. Siitä tuli ihan hyvä, kun se sai kielen.

Sipola täyttää ensi kuussa 88 vuotta.

Hän on asunut koko ikänsä Luohuan kotitilallaan ja yksin jo monta vuotta rakkaan Inkeri-vaimon poismenon jälkeen.

– Emme koskaan puhuneet toisille rumasti. Inkeri oli myötämielinen taidettani kohtaan. Olen ollut onnenpekka.

Ikävuosistaan huolimatta Sipolan pää pelaa hyvin. Hänen ei ole tarvinnut lähteä kotoaan pois. Omat lapset auttavat talohommissa ja ruoka tulee päivittäin taksilla pihaan.

– Yksineläjää säälitellään usein. Kun on itsensä kanssa sovussa, niin ei se ole vaikeaa.

Sipolasta ja hänen teoksistaan aistii lempeää ulkopuolisuutta, joka on hyväksytty ja tasapainossa maailman kanssa.

– Otan asiat semmoisina kuin ne ovat. Sellainen minä olen aina ollut.

FAKTA

ITE-taide

ITE-taide tulee lyhenteestä ITE, itse tehty elämä. Se on Suomessa tehtyä kouluttamattomien taiteilijoiden arjen ympäristöissä syntyvää taidetta.

Outsider-taide on laajempi, kansainvälinen käsite, jolla tarkoitetaan taidemaailman käytäntöjen ulkopuolisuutta. Näitä käytäntöjä ovat esimerkiksi taidekoulutus, galleriamaailma ja apurahajärjestelmä.

ITE-taiteilijat ovat itseoppineita. Heillä ei ole koulutusta taiteen tekemiseen eivätkä he myöskään pidä ammattitaiteilijoita esikuvinaan tai tarvitse ohjausta.

ITE-taide on nykykansantaidetta, joka eroaa kansantaiteesta sanoutumalla irti perinteisen kansantaiteen kollektiivisesta luonteesta, sekä perinnesidonnaisuudesta. ITE-taide korvaa ne yksilöllisellä taiteilijuudella ja omaperäisellä luovuudella.

Perinteisen kansantaiteen edustaessa esteettisesti korkeatasoista käsityötä ITE-taide o­n kätevyyteen ja kekseliäisyyteen perustuvaa kansanomaista kuvataidetta.

Lähde: Wikipedia.