Suomalainen mies, ryyppää ja puhuu rivoja, penkkiurheilee, kiusaa työkaveriaan, riitelee, mutta hän myös sivistää itseään lukemalla, käy teatterissa ja itkee kun Kekkonen kuolee.
Harmi vain, että teatterissakin tulee paskaa niskaan, koska kyse sattuu olemaan Oulun teatteripäivistä ja Jumalan teatterin kohuesityksestä.
Artikkeli on _kirjautuneille_
Kirjaudu tai luo Kaleva Media -tunnus
Voit lukea kirjautumisen takana olevia sisältöjä
Pääset kommentoimaan sisältöjä
Saat oman nimimerkin
