Kirjoitettuna se näyttää pahemmalta, kuin tarkastuslautakunnan puheenjohtajan Antero Aulakosken analysoimana.
–Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan toiminta kokonaisuutena on siltä osin kuin se on arvioitavissa valtuuston asettamien tavoitteiden suuntaista.
Toiminta on tavoitteiden suuntaista, siis sinne päin? Ei tavoitteiden mukaista?
–Kaikilta osin ei ole kyetty toteuttamaan tavoitteita. Se on ajatus, avaa Aulakoski.
Puhutaan kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnasta ja kuinka se on noudattanut valtuuston tahtoa. Erityisesti tarkasteltiin ict-palveluja, ruoka- ja siivouspalveluja, musiikkiopistoa ja Raahe opistoa, kaavoitusta ja maankäyttöä, aluelautakuntaa sekä alue- ja maatalouslautakuntaa. Sihtiin oli pistetty myös Raahen Satama Oy, Raahen liikuntahallit Oy ja Raahen Uimahallisäätiö. Myös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kelpoa taloudellista kehitystä oli tarkasteltu. Aulakoski on yhtymähallituksen puheenjohtaja.
Kun valtuusto antoi keväällä omalle toiminnalleen vähintään hyvät arvosanat, antaisi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toteuttajaportaalle samanmoisen koulunumeron.
–8, jopa 8,5.
Ehkä eniten sattui sanottavaa väestökehityksestä, jonka odotukset oli kirjattu plusmerkkiseksi. Sama tavoitehan oli kirjattu myös nyt jo entisen kaupunginjohtajan Kari Karjalaisen vaatimuslistalle. Ei tullut valtuustokaudella lisää kaupunkilaisia, ei pysytty edes entisessä. Karjalaisen osoitettakaan ei edelleen löytynyt palkkansa maksaneesta kaupungista. Valtuustokauden miinus nousi jo 650 henkilöön.
Aulakoski myöntää, että väestömäärän kehittyminen on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat myös yleiset taloudelliset suhdanteet. Myös trendikäs veto kaupunkikeskuksiin vaikuttaa. Raahessa ammattikorkeakoulun menetyskin näkyy vielä.
Puhutaan myös työpaikkojen lisäämisestä, mihin liittyvät alueen suurhankkeet. Tarkastuslautakunnan kirjauksen mukaan Fennovoimaa ei Raahe ole kyennyt riittävästi hyödyntämään. Aulakoski viittaa Pyhäjokeen ja Kalajokeen, jossa tekemisen meininki on enemmän nähtävissä. Hän uskoo, että nykytilanteessa vielä ehditään mukaan. Henkilökohtaisesti hän harmittelee sitä, että Piehingin koulun lakkautuksen myötä myös alueen kaavoitus jäi toteuttamatta. Siinä olisi ollut erinomainen alue Fennovoiman näkökulmasta.
Mustavaaran Kaivos Oy:n hankekin on vielä pitkässä kuusessa. Uuden kehittämislautakunnan puheenjohtaja Aulakoski näkeekin, että elinkeinoelämää olisi pitänyt kehittää leveämmille harteille ja pitkän tähtäyksen tavoitteita pitäisi olla enemmän.
Arviointikertomuksessa tarkasteltiin kaupungin taloutta myös uuden kuntalain näkökulmasta. Muistutettiin, että jatkossa tarkastelutaso on konserni arvioitaessa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia.
Raahen näkökulmasta kriteeristö täyttyy huolestuttavasti kunnan tuloveroprosentin, konsernivelan ja konsernin suhteellisen velkaantuneisuuden suhteen. Tosin saadakseen vuosikatteen alijäämäiseksi tarvittaisiin täydellistä mahalaskua. Kokonaistulos on tosin ollut plussalla vasta vuoden.
Aulakoski myöntää, että konsernivelka on melkoinen, vaikka pois otetaan sijoitusvarallisuus. Kaikki velka ei myöskään tuota. Korkoriskin hän toteaa olevan olemassa.
Auts voidaan sanoa myös Raahen Uimahallisäätiön arviosta. Ei mennyt remontti kuin Strömsössä eivätkä kävijätavoitteetkaan ole toteutuneet hintoja nostettaessa. Kaupungin rahoitusosuus toiminnasta sekin yli kaksinkertaistui vuositasolla.
–Monipuolisten ja riskialttiiden peruskorjausten suunnittelussa alkuperäinen suunnittelu ja riskianalyysi on aiheellista tehdä riittävän huolella, ohjeistetaan toimijoita jatkoon.