Parhalahdella Teereläntien varressa rönsyilevä iso vanha petäjä on merkitty luonnonmuistomerkiksi.
Pyhäjoen ympäristösihteeri Vesa Ojanperä arvioi petäjän olevan noin 200 vuotta vanha. Se on kasvanut mahdollisesti Suomen sodan aikoihin.
Petäjän haki suojeluun sen omistaja, Pyhäjoen kulttuurisihteeri Marjo Luokkanen.
–Se on isoin ja vanhin petäjä Parhalahdella ja ehkä jopa koko Pyhäjoella, arvelee Marjo Luokkanen.
Puun rauhoittaminen tuli mieleen nyt, kun Suomeen istutetaan Suomi 100 -juhlavuoden puita.
–Jo isä ja äiti puhuivat, että se pitäisi suojella, Marjo Luokkanen muistelee.
Luokkasta alkoi lisäksi huolettaa, että kaikki eivät ymmärrä puun arvoa, vaan iso vanha petäjä voisi joutua huolimattomien kaapelikaivutöiden uhriksi.
Vesa Ojanperän mukaan Raahen seudulla on muitakin rahoitettuja puita, Esimerkiksi kevättalvella Siikajoella rauhoitettiin samalla tavoin Kärkiniemen alueella kalliolla kasvava vänkkyrä pallomänty. Se komeilee urheilukentän takana jokivarressa.
Pyhäjoella saatetaan hakea rauhoitus myös kahdelle Yppärissä sijaitsevalle vanhalle puulle.
Ojanperän mukaan puun suojelun lupaprosessi on yksinkertainen ja maksuton.
–Puiden suojeluja tuli viime vuonna 1–2 koko alueella. Olisi toivottavaa, että niitä tulisi enemmän. Joka kyläkulmalla on joku puu, jonka voisi rauhoittaa, Ojanperä tuumaa.
Puun voi hakea suojeluun vain maanomistaja, mutta aloitteen voi tehdä ulkopuolinenkin, kunhan hän hakee suostumuksen maanomistajalta.
Esimerkiksi nyt rauhoitetulla Parhalahden isolla vanhalla petäjällä ei ole mainittavaa taloudellista merkitystä. Niin huomattavasta puusta kuin onkin kysymys, käytännössä siitä saisi vain halkoja. Puun henkinen merkitys on kuitenkin valtava niin kyläläisille kuin ohikulkijoillekin.
Parhalahden mahtipuuta kutsutaan Parhalahdella yleisesti isoksi vanhaksi petäjäksi – ei koskaan männyksi.
Se on ollut suosittu kuvauspuu. Sen alla on valokuvattu monet ihmiset. Marjo Luokkasella on kuva isän isästään, itseoppineesta eläinlääkäristä Antti Parhaniemestä (1880-1958) petäjän juurella. Jo tuossa vaiheessa petäjä on saavuttanut kunnioitettavat mittasuhteet.
–Siihen on yritetty kiivetä ja lapsena kierrettiin käsiä sen ympäri, muistelee Luokkanen.
Rauhoitus merkitään kyltillä puun viereen. Lisäksi siitä tulee rauh.-merkintä peruskarttaan.
