–Ei oota on jouduttu sanomaan, kertoo Koulutuskeskus Brahen aikuis- ja oppisopimuskoulutuksesta vastaava rehtori Esa Lehto.
Kyse on oppisopimuskoulutuksen lisäpaikoista, joilla jo ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ja työkokemustaan kartuttaneet voivat vahvistaa pätevyyttään alallaan. Raahen alueelle myönnetyt oppilaskiintiöt ovat täynnä eikä lisäpaikkoja ole anomuksista juuri irronnut. 109 lisäkoulutuspaikalla on tultava toimeen.
Perustutkintojen oppisopimuskoulutukseen määrärahoja ei sen sijaan ole kiintiöity, vaan niitä on myönnetty tarpeen mukaan. Määrä on ollut 150-200.
Lehto toteaa koulutuskeskuksen anoneen joka vuosi lisäkoulutuspaikkoja, mutta saaneen vain murto-osan pyytämästään. Tänäkin vuonna kiintiötä lisättiin Raahen alueella vain yhdellä paikalla, vaikka tarve olisi ainakin kymmenkertaiseen määrään. Tarkemmin laskettuaan Lehto toteaa, että oppisopimuskoulutukseen tarvittaisiin useita kymmeniä lisäpaikkoja osoitettavaksi nimenomaan ammatti- tai erikoisammattikoulutukseen. Ammattilaisten pätevyyksien vahvistamiseen ei ole riittävästi resursseja.
–Tilanne on sama ympäri Suomen, tietää Lehto.
120 000 euron tarve
Rehtori myöntää, että tilanne on ollut ristiriitainen jo pidempään. On työvoiman koulutuksen ja tarpeen kohtaamisongelma, sen on tiedostanut myös on valtiovalta, mutta ratkaisuun ei ole osoitettukaan rahaa. Raahen alueella lisärahan tarve olisi ollut noin 120 000 euroa, mikä tarkoittaisi parinkymmenen opiskelijavuoden tarvetta.
Tunnelin päässä on kuitenkin näkymässä jo valoa. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, kiintiöinneistä ollaan luopumassa ja koulutukset ovat samalla viivalla, olipa kyse perustutkinnosta tai erikoiskoulutuksesta. Liikkuvuus oppisopimuskoulutuksessa kasvaa.
Brahen oppisopimuskoulutuksessa ei käsiä ole kuitenkaan nostettu pystyyn nykyisinkään, vaan tilanteen mukaan pyritään hakemaan ratkaisuja. Tosin se voi tarkoittaa viivettä koulutukseen pääsemisessä. 109 lisäkoulutuspaikan kiintiö elää koko ajan ammattilaisten suoritettua lisäkoulutuksensa. Tuolloin vapautuu jälleen paikkoja, kuten ensi syksynä Raahessa. Mikäli aikataulu ei sovi koulutuksen tilaajalle, haetaan muita vaihtoehtoja.
–Haluamme palvella omaa aluetta ja keinolla millä hyvänsä.
Huonot ajat näkyneet
Oppisopimuskoulutuksessa ei ole kyse työvoimapoliittisesta koulutuksesta, vaan oppisopimuskoulutettavalla on jo kiinnitys työpaikkaan. Lehto on pistänyt merkille, että oppisopimuskoulutuksen kysyntä on kasvanut, puhutaanpa perus- tai lisäkoulutuksesta. On paljon alanvaihtajia tai työurallaan edenneiden lisäkoulutusta. Sosiaalisektorilla tarve on ollut suuri esimerkiksi lähiesimieskoulutukseen. Raahen alueella metallialan koulutusta ei niinkään ole kysytty oppisopimustoimistosta. Metallissa ammatinvaihtajien peruskoulutustarvetta on kyetty täyttämään työvoimapoliittisella koulutuksella.
–Työvoimatilanne on näkynyt aikuiskoulutuksessa. Harva tekee enää 40 vuoden työuraa.