Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Jokainen on haastettu roskareippailuun

Roskat ovat kuin ympäristöön alkaa nopeasti kertyä lisää roskaa.

Suomalaiset ovat entistä tietoisempia ympäristöasioista ja murehtivat valtamerten muovilauttoja ja vesistöön päätyvää mikromuovia. Silti silmäys lumen alta paljastuneeseen luontoon kertoo, että monen kohdalla heräämistä ympäristöasioihin saa vielä odotella.

Maa- ja kotitalousnaiset käynnistivät viime viikolla valtakunnallisen roskareippailukampanjan tienvarsien ja pellonpiennarten puhdistamiseksi.

Järjestö muistuttaa, että luontoon heitetyt roskat uhkaavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Erityisen vaarallisia ovat lasi- ja muovijäte sekä alumiinitölkit, jotka autoista teiden varsille viskottuna kulkeutuvat helposti pelloille, silppuuntuvat rehun sekaan ja päätyvät lopulta eläinten vatsaan. Rehua syöville lehmille alumiinisuikaleet aiheuttavat vakavia sisäisiä vammoja.

Maa- ja kotitalousnaisten roskareippailukampanja ottaa mallia ruotsalaisten plogging-harrastuksesta, jossa yhdistyvät hölkkä ja roskien poiminta. Kaikille suomalaisille tarkoitettu kampanja jatkuu 11. kesäkuuta asti, mutta toivottavaa olisi, että siitä tulisi vakiintunutta ja jokavuotista toimintaa.

Toinen ympäristön viihtyisyyteen ja siisteyteen keskittynyt Roska päivässä -liike on toiminut kohta kaksikymmentä vuotta. Liikkeen idea on, että jokainen poimii omasta arkiympäristöstään päivittäin ainakin yhden roskan.

Vielä fiksumpaa olisi, että roskia ei ympäristöön heiteltäisi ollenkaan muiden poimittavaksi. Roskat ovat kuin magneetteja, törkyiseen ympäristöön alkaa nopeasti kertyä lisää roskaa.