Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Peliongelmiin uudet konstit tarpeen

Pelaamisen kokonaismäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan, mutta haitat kasautuvat entistä pienemmälle ryhmälle.

Suomen rahapelimonopoli ei ole osoittautunut ratkaisuksi rahapelien aiheuttamiin ongelmiin. Vuonna 2017 Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistettiin yhdeksi Veikkaus Oy:ksi nimenomaan pelaamisesta koituvien haittojen minimoimiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantatutkimuksen mukaan pelaamisen kokonaismäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan, mutta haitat kasautuvat entistä voimakkaampina entistä pienemmälle riskiryhmälle.

Ongelmapelaaminen ei ole ison massan ongelma, sillä Veikkauksen tutkimuksen mukaan ongelmapelaajia on noin 2,6 prosenttia Suomen väestöstä. Toki heidän peliongelmansa on yleensä ongelma myös heidän lähipiirilleen.

Ei voi kiistää, etteikö Veikkaus tekisi myös paljon hyvää. Se jakaa vuosittain yli miljardi euroa erilaisiin avustuskohteisiin ympäri Suomea. Veikkauksen avustuksilla hoidetaan kansanterveyttä, urheillaan ja tuetaan monenlaista vapaaehtoistoimintaa. Osansa saavat esimerkiksi mielenterveystyö, SPR ja turvakotitoiminta, joille avustuseurot ovat tärkeä toiminnan rahoitusmuoto. On kuitenkin irvokasta, että iso osuus jaettavasta potista tulee peliriippuvaisilta.

Villissä lännessä kaikki voitot menisivät omistajan taskuun eikä ongelmapelaaminen olisi hänen huolenaiheensa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Veikkauksenkin pitäisi suitsia ongelmapelaamista nykyistä tehokkaammin.

Kolikkopeleihin tulee pakollinen tunnistautuminen viimeistään vuonna 2022, mutta muitakin konsteja tarvitaan. Kiistatta tehokkainta peliongelmien ehkäisyä on saatavuuden rajoittaminen.